Heinäkuinen Budapest yllätti ja ihastutti — lähes täydellinen arjen pakopaikka pienemmällekin budjetille

Mitä voi odottaa matkalta, jonka kohteen ennakkotiedot ovat luokkaa “sijaitsee Tonavan rannalla” ja “on kuulemma aika kiva”? Tiedä sitten, tekikö matkasta erityisen juuri tämä vai kenties se, ettemme oikeastaan osanneet odottaa Budapestilta yhtään mitään.

Jos jotakin, niin viimeisenä iltana ennen reissua minusta oikeastaan tuntui siltä, että aika tylsää — olisi pitänyt kuitenkin valita joku toinen kaupunki.

Varoitus: sisältää paljon kuvia!

Tiedättekö sen tunteen, kun on vain pakko päästä lähtemään johonkin. Mihin vaan! Ja sitten tulee kuvioihin ne tekosyyt. Kun synttärit osuu kaikilla meillä kolmella lähekkäin, kahdella tulee vieläpä tasakymppejä täyteen. Eikö tässä nyt ole syitä jo ihan riittävästi? Ai ei? No, on se hääpäiväkin ihan nurkan takana.

Matkakohteeksi halusimme valita jonkun kaupungin Euroopasta — lähinnä rajoitteena oli se, että me aikuiset halusimme päästä molemmat kokemaan jotain uutta ja erilaista. Lapselle melkein mikä tahansa (keski)eurooppalainen kaupunki olisi uutta, joten taiteilu valinnan osalta jäi tästäkin syystä meidän aikuisten harteille. Minua olisi kiinnostanut esimerkiksi Kiova tai Praha, mies taas pohdiskeli Venetsiaa ja Kööpenhaminaa. Jep jep — ajatukset eivät tosiaankaan menneet ihan yksiin, ja en oikeastaan edes tiedä, mistä Budapest pomppasi mukaan tähän arvontaan. Mutta niin siinä vain kävi, että lennot ja hotelli varattiin Unkariin.

Ensifiilikset Budapestista olivat melko hikiset — myös lentokentällä.
Näiden kanssa jouti olemaan tarkkana! Tässä kuvassa kaksi laillista taksia (jotka saa tilattua mm. Taxify-sovelluksen kautta). Freelancer-taksit näyttävät hyvin samoilta, mutta hinta on moninkertainen; paljon kalliimpi, kuin esimerkiksi Suomessa.

Sinivalkoisin siivin ja keltaisella taksilla — helposti perille saakka

Valitsimme tätä matkaa varten Finnairin suorat lennot Budapestiin, sillä välilaskut eivät erityisemmin innostaneet. Hintaeroa ei ollut kovinkaan paljoa suorien ja välilaskullisten lentojen välillä, ja halusimme ennemmin hyödyntää kaiken liikenevän ajan Budapestissa lentokentillä istuskelun sijasta. Toisaalta, tämä oli ehdottomasti paras vaihtoehto myös lentoja jännittävälle lapselle, vaikka äiti olisikin voinut nautiskella lentämisestä vähän pidempäänkin. Ajan maksimoimiseksi lensimme Budapestiin aamulla, lähdimme illalla — näin saimme kolmen yön lisäksi neljä lähes kokonaista päivää kaupungissa.

Ehdottomasti eniten päänvaivaa aiheuttivat kuitenkin kyydit lentokentältä kaupunkiin ja takaisin. Myönnän, viivyttelin niiden kanssa melko pitkään, koska no — valinnanvaikeus. Hotellin kautta olisi saanut kyydit suolaiseen 50 euron hintaan per suunta (kiitos ei kiitos). Julkisilla kulkeminen vieraassa maassa lapsen ja matkalaukkujen kanssa ei sekään innostanut, takseista taas olin kuullut sen verran ristiriitaista tietoa, etten uskaltanut lähteä pelaamaan rulettia ja ottamaan kentältä ensimmäistä vapaata taksia. Lopulta, yllättävän nopean googlailun tuloksena löysin Welcome pickups -nimisen palvelun, joka oli aivan loistava! Sain sitä kautta tilattua meille myös liput Széchenyin termaalikylpylään, vieläpä pari euroa kylpylän omaa hintaa halvemmalla. Touché!

Welcome pickupsista meillä ei ole kuin hyvää sanottavaa! Helppoa ja mukavaa — meidän molemmat taksinkuljettajamme noukkivat meidät kyytiin nimellä, kertoivat kaupungista englanniksi ja pääsimme turvallisesti paikasta toiseen. Lisäksi maksoin koko lystin jo Suomessa suoraan verkkopankista, joten rahojen kanssa ei tarvinnut säätää ollenkaan.

Hotellin taidegalleriasta löytyi muunmuassa tällainen pieni rentoutumispaikka.
Relax area — ei täällä vaan voi olla pahalla tuulella!

Majoittuminen Budapestissa

Meidän valintamme hotelliksi oli Pestin puolella sijaitseva Museum Hotel Budapest. Alun alkaen meillä oli tarkoitus varata ihan normaali huone meille kolmelle, aamiaisilla höystettynä — ilmeisesti meikäläiselle oli kuitenkin käynyt näppihäiriö (tai vastaanotossa meidät toivotti tervetulleeksi vähän hövelimpi kaveri), sillä meidän lyhytaikainen Budapestin kotimme olikin superior-luokan huone. Myönnettäköön, että tämä oli ihan hyväkin erhe — oli tilaa temmeltää, kylpyhuone oli varsin kivan kokoinen ja minä en todellakaan ikinä pistä pahakseni ilmaisia saippuoita, voiteita, teetä tai kylpytakkeja! No hyvä on, kylpytakit piti kyllä jättää hotellille...

Hintaan sisältyvä aamiainen oli must jo yksin lapsenkin vuoksi, mutta lisäksi hotellista löytyi oma rentoutumisosastonsa sekä taidegalleria. Me tytön kanssa hyödynnettiin rentoutumisosastoa melko viimeisen päälle — nautiskeltiin niin perinteisestä kuin turkkilaisestakin saunasta, jacuzzista ja kuntosalistakin. Hierotuttamassa ei sentään itsejämme käyty, se ei sentään sisältynyt hotellin hintaan. Taidegalleriaa käytiin vilkaisemassa nopeasti viimeisenä päivänä ennen lähtöä, ja vaikka en varsinaisesti tämänkaltaisia asioita erityisemmin ole tähän mennessä omilla matkoillani harrastanut, niin pakko kyllä myöntää — ei yhtään pöllömpi lisä hotelliin!

Todettiin ykskantaan jo heti ensimmäisen yön jälkeen, että tänne kelpaa kyllä tulla uudestaankin! Respan tytöt ja pojat olivat ihania, palvelu hyvää, aamiainen monipuolinen ja hotellin tilat viimeisen päälle kauniit, käytännölliset ja toimivat. Ainoa miinus tosin on pakko antaa nakeista aamupalalla — yök. Puraisin nimittäin viimeisenä aamuna suoraan jonkinlaiseen isohkoon luunpalaseen, ja ruokahalu meinasi kyllä kadota sen sileän tien. Hyh.

Noin 3,7 euron pizza ja 3 euron salaatti.
Nämä olivat jo vähän kalliimmat - noin 5 euroa annokselta.
Starbucksissakaan ei tarvinnut köyhtyä normaaliin tapaan — näiden kolmen kustannus oli hieman yli 10 euroa.
Noin 8 euron lautanen — kaksi kanafilettä, mozzarellaa, aurinkokuivattua tomaattia ja grillattuja vihanneksia.

Ravintolassa jopa -60% halvempi lasku kuin Suomessa

Ja syömisestä puheenollen... Söimme Budapestissa joka päivä (paitsi viimeisenä päivänä) ravintolassa yhden kunnollisen, tukevan ruoan — muuten turvauduimme pitkälti hotellin antimiin sekä huoneeseen hankittuihin ruokiin. Hinta vaihteli jokaisessa ravintolassa pitkälti sen mukaan, mitä tahtoi syödä.

Ensimmäisenä iltana (tai oikeastaan iltapäivänä) kävimme läheisessä pizzeriassa, jossa pizzat maksoivat 1200 forinttia (3,7 euroa) per pizza. Toisen illan burgereista, pihveistä ja katkaravuista juomineen päivineen maksoimme noin 20 euroa kokonaisuudessaan — kolmantena iltana taas pröystäilimme ja maksoimme koko setistä (jopa) noin 26 euroa. Ruoka ravintoloissa oli ihanan tuoretta ja maukasta, joten ei kyllä voi kuin suositella!

Ruokakauppojakin löytyi moneen makuun — me kulutimme suurimmaksi osaksi Aldin, Tescon ja Roni ABC:n valikoimia. Oli aika hauska yksityiskohta tuo ABC ja vielä sen lisäksi sekin, että nämä paikalliset Apsit olivat auki 24/7!

Paikallinen poliisiauto.
Roni ABC:n juomavalikoimaa.
Széchenyi Thermal Bath

Mikä ihastutti, mikä vihastutti?

Ennakkovaroitus — alta löytyvä teksti kuulostaa varmasti pelkältä valittamiselta, mutta oikeasti — meiltä jokaiselta jäi pala sydäntä Budapestiin! Ihana kaupunki! Mutta kun ne eroavaisuudet vain on niin paljon helpompi löytää siinä negatiivisessa mielessä… Valitettavasti.

Vihastutti? Vesi. Jopa pullotettu maistui ihan kamalalta! Jopa miehen ja lapsen mielestä, joten tämä ei voinut olla pelkästään meikäläisen korvien välissä (kuten yleensä). Myös myytti budapestiläisten nihkeydestä pitää meidän kokemustemme perusteella jokseenkin paikkansa. Sanoisin, että puolet kantaväestöstä oli ihanaa sakkia; iloisia, auttavaisia ja mukavia. Toinen puoli taas… Luoja sentään. Jäi mieleen eräskin ruokakauppakerta, jolloin myyjä ei ymmärtänyt englantia ja palveli meitä hyvin nihkeästi. Mutta kappas, kun nappasin uuden muovikassin kantamuksille, kaveri osasi kyllä heti sanoa (englanniksi) sen maksavan vähän ekstraa! Otsasuonta kiristää…

Ja ne hälytysajoneuvot. Ihan hurjan meluisia! Pideltiin lapsen kanssa molemmat korviamme aina, kun mikä tahansa hälytysajoneuvo pyyhälsi ohi. Liikenne oli melko pelottavaa (porukka näkyi käyvän lähes käsirysyä vierekkäisistä autoista…) mutta vielä pelottavampi oli paikallinen metro, tai oikeastaan sinne pääseminen. En ole varmasti missään nähnyt niin jyrkkiä liukuportaita, jotka olivat kaiken lisäksi vielä ihan järkyttävän nopeat! Sai siis tasapainoilla sen kanssa, tahtooko ehtiä liukuportaiden kyytiin ja riskeerata sen, että kaatuu mukkelis makkelis vai meneekö ehkä hitaammin, ja kaatuu silti.

Niin — ja se roskan määrä. Erityisesti ensimmäisenä päivänä, Géllert-kukkulalle kävellessä roskan määrä sai mielen painumaan melko matalaksi. Joka puolella on niin kaunista, ja niin — no. Roskaista.

Niin! Ja muistinko jo mainita kaupunkiveron? Budapest perii kaupungissa majoittuvilta pientä veroa, olikohan muutama prosentti hotellin hinnasta per yö per henkilö. Kaupunkivero ei siis varsinaisesti päätä huimannut, mutta oli meille hienoinen yllätys.

Mutta kyllä ne positiiviset asiat vain peittosivat negatiiviset! Joka puolella oli kaunista katsottavaa, hintataso oli Suomeen verrattuna mukavan maltillinen ja kaikkiin meille tärkeisiin nähtävyyksiin pääsi tutustumaan helposti joko kävellen, tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Metron kanssa arvoimme vähän aikaa, mutta jo toisella kerralla metrossa asiat sujuivat varsin sukkelasti ja ongelmitta!

Széchenyi Thermal Bathin katto jo yksin oli melko mykistävä!
Sukua suomen kielelle?

Panosta vai pihistä?

Budapest on siitä(kin) ihana matkakohde, että siellä voi omasta budjetistaan riippuen joko panostaa tai pihistää, helposti vieläpä. Panostaminenkaan ei välttämättä maksa paljoa, ainakaan Suomen hintoihin verraten — meille esimerkiksi kolme yötä neljän tähden hotellissa, aivan keskustassa jäi maksamaan noin 75 euroa yöltä. Lentojenkaan hinnat eivät keventäneet lompakkoa ihan niin paljoa, kuin olisi voinut kuvitella, ja eipä se syöminen tai liikkuminenkaan Budapestissa maksanut hirmuisesti. Ensimmäisenä iltana koko jengin pitsat maksoivat noin 1200 forinttia per nassu, kutten mainitsinkin — eli nopealla googlauksella 3,70 euroa lätyltä, ja saikohan 24 tunnin lipun julkisiin noin 5 eurolla.

Ja nyt kun tässä on päästy alkuun, lupaan jatkaa Budapestin nähtävyyksistä ja uskallanpa luvata jakaa teille myös toimivaksi kokeillun, neljän päivän matkaohjelman omatoimimatkailijalle Budapestiin! Stay tuned! Sitä paitsi, ei nämä meikäläisen kaikki kuvatkaan mitenkään mahdu yhteen postaukseen, näinköhän kahteenkaan...