Hetkistä - 3/17 valokuvahaaste

Kun ihastuttavan Hempee-blogin Jonna kertoi Hetkistä valokuvahaasteesta, toimin juuri sillä tavalla, kuin minä aina. Spontaanisti ja sen enempää asiaa edes tutkailematta päätin ehdottomasti olla mukana - saisinpahan ainakin kerran kuukaudessa hyvän (teko)syyn keksiä kameralle muutakin käyttöä kuin keittiössä valmistuvien ruokien kuvaamisen!

Tämä ensimmäinen haaste on minulle ihan omiani - juuri luontoa (ja ruokaa...) tykkään ehdottomasti kuvata kaikkein eniten. Ihmiset tuntuvat yleensä aiheuttavan kuvaustilanteissa lähinnä päänvaivaa, eläimet eivät pysy paikallaan ja luonto nyt vain on kaunis ja alati muuttuva kuvattava.

Tällä kertaa pääsette katselemaan talvisia maisemia tästä meidän nurkiltamme!

Postikortti

Jokin tässä kuvassa vaan muistuttaa niin postikorttia. Sitä sellaista oikein tyypillistä, jonka ainakin puolet turisteista valikoisi käsiinsä perinteisen suomalaisena. Myönnän toisaalta myös sen, että minulla on pahemmanlaatuinen fiksaatio vanhoihin rakennuksiin ja latoihin - niissä on jotain kovin kiehtovaa ja kaunista. Jotain niin kovin suomalaista.

Taikametsä

Kun ajoin ensimmäistä kertaa kuluneella viikolla näiden puiden ohitse, ainoa päähän mahtunut (järjellinen) ajatukseni oli: "Muista ottaa kamera mukaan, kun ajat huomenna tästä uudestaan ohi" - toinen ajatus puolestaan oli se, kuinka taianomaiselta metsä - kuuset - oikeastaan näyttivätkään. Suomen luonto on ihan käsittämätön! Käsittämättömän upea.

Läheltä kauas

Huomaatteko, siellä häämöttää lato latonen, siellä kaukaisuudessa! Tämä kuva on otettu korkean mäen keskivaiheilta - juuri siitä kauneimmasta kohtaa. Kuva itsessään ei ehkä tuo täydellisen hyvin esille sitä syvyyttä ja kaikkia niitä monia kerroksia, joita takana häämöttävän metsän ja edessä piirtyvän kuusen väliin jää, mutta kyllä miulla vaan niin mieli lepää näiden maisemien keskellä.