Huono bloggaaja: catch up

Elokuu alkaa vaihtua vähitellen syyskuuksi, apua! Mihin se aika (taas) katosi?

Myönnän kokevani suunnattoman huonoa omaatuntoa siitä, että bloggaaminen jäi tässä kuussa näin vähäiseksi. Luonnoksissa odottaa turkasen monta postausta, jotka pitäisi vain kertaalleen lukea läpi ja pistää eetteriin - mutta kun. Mutta kun! Tuntuu, että aika loppuu vääjäämättä kesken ja vuorokaudessa ei ole riittävästi tunteja sitä varten, että ennättäisin saada kaiken valmiiksi. Perfektionisti haluaa suorittaa kaiken viimeisen päälle kunnolla, joten puolitiehen jätetyt asiat eivät kelpaa. Eivät ainakaan tässä tapauksessa. Blogihiljaisuutta on kestänyt nyt nelisen viikkoa - toivotaan, että tätä ajanjaksoa seuraavaan neljään viikkoon mahtuu puolestaan paljon blogitekstejä ja uutta sisältöä!

 Mitä kulunut neljä viikkoa sitten on pitänyt sisällään?

Näin kauniista auringonlaskusta sai nauttia eilen Miehikkälässä. <3

Yksi neljän viikon merkittävimmistä asioista on ehdottomasti ollut se, että lapsi aloitti jälleen koulutiensä. Uuden lukuvuoden myötä alkoi myös uusia oppiaineita, koulupäivät pitenivät entisestään ja samalla kertaa myös matka bussipysäkille sai uutta ulottuvuutta. Jos opettelemista on ollut lapsella, niiin on kyllä äidilläkin - ja pakko myöntää, että olen aika todella ylpeä jälkikasvustani! Miten siitä kasvoikin kesän aikana niin omatoiminen, äärettömän fiksu ja tunnollinen (isompi) koululainen?!

Töitä, niin - töitäkin neljään viikkoon on mahtunut. Paljon. Toisaalta, tykkään kovasti työstäni, joten siinä mielessä en voi valittaa ollenkaan. Työllä on kuitenkin myös varjopuolensa - nimittäin se, että vuorokaudesta todella meinaavat loppua tunnit kesken. Kuten tuossa mainitsinkin, niin.

Neljän viikon aikana on myös... Tittidii! Arvatkaapas mitä! Varattu viikonlopun mittainen perheloma! Ehkä turha edes erikseen sanoakaan, että ollaan kaikki aika todella innoissamme tästä - minä siitä, että päästään hotellin ihaniin lakanoihin ja valmiiseen aamupalapöytään, lapsi puolestaan taas intoilee keskeytyksettömästä perheajasta - ja mies taas, no - se on innoissaan siitä, että pääsee tutustumaan uuteen suomalaiseen kaupunkiin. Suattaapi olla, että käydään moikkaamassa erästä toistakin Starboxin bloggaajaa siinä matkalla. Mutta hei - pidetään hulluja vielä vähän jännityksessä, eikä paljasteta vielä enempää! ;)

Tässä välissä on myös sairasteltu. Influenssan jälkimainingit kurittavat kehoa edelleen lähinnä jatkuvan kurkkukivun, yskän ja heikon olon merkeissä. Myös miehellä on samoja jälkioireita, vaikkei kunnolla sitä kammottavaa influenssaa onneksi joutunutkaan sairastamaan. Herttaista.

Niin, ja askarreltiin tässä kohdin myös joulukortit! Kyllä - luit ihan oikein. Meillä askarreltiin joulukortteja - keskellä kesää. Tästä en kuitenkaan hiisku vielä enempää, vaan valaisen teitä enemmän lähempänä joulua.

Tässä niitä suurimpia.

Tulossa olisi vielä ja vaikka mitä - kun vaan ennättäisin kirjoittaakin! Kunhan huono bloggaaja tästä vähän tapojaan parantaa, tulossa olisi muun muassa meidän neidin synttärijuhlien tarjoiluja (reseptien kera), yksi ennalta jakamaton tarina Utahista, Helmi-mäyräkoiran kuvapäiväkirja, arkisissa ruokakuluissa nipistämistä - ja no. Vaikka mitä muuta!

Stay tuned - siitäkin huolimatta, että bloggaaja on kärsinyt pahemmanlaatuisesta aikapulasta!