Täällä tarvitaan verenpainelääkkeitä

Verenpainelääkkeet, rauhoittavat - ihan kaikki tänne nyt just ja heti.

Kohta se nimittäin alkaa. Jääkiekko. Vielä kaksi peliä!

Minähän en ole aina ollut edes erityisen kiinnostunutkaan jääkiekosta. Ihan tylsä laji, turha sellaista on seurata - ja niin edelleen. Mutta mitäpä tapahtuikaan, kun lapsesta tulikin aikuinen? Tämänpäiväinen mökkireissu piti jättää kesken, koska peli. Kanada - Venäjä -matsin sentään maltoin olla nautiskelemassa mökkeilystä, mutta nyt unelmavälierää varten oli kyllä pakko ajella kotiin.

Torstaina meidän huushollissa oli vähän haasteelliset hetket, nimittäin rakkaat kotimaat ottivat mittaa toisistaan. Miehelle ilmoitettiin kaapin paikka jo ennen pelin alkua, myös ulkoruokintaan siirtäminen oli ihan teoreettinen mahdollisuus. Muutamaan otteeseen teki mieli iskeä kuonoon, kun kehtasi ylistää omanmaalaisiaan. Kuulemma syöttävät hyvin ja pelaavat oikein hyvännäköisesti. Pah sanon minä - miuta ei oikeastaan kiinnosta se, kumpi oikeasti on parempi, kunhan vaan Suomi voittaa. Needless to say, miehen perustelut kaikuivat siis näiltä osin kuuroille korville.

Murhaavia katseita ne kyllä silti kerryttivät!

Tarpeeksi hyvin se kuitenkin ymmärsi sen, että isoimmat mölyt oli syytä pitää mahassa. Ei joutunut ulkoruokintaan.

Tänään ollaan kuitenkin samalla puolella, melkein. Mies kyllä sanoo toivovansa Suomelle kaikkea hyvää, mutta haluaisi kuitenkin jonkinlaisen takapuoliliu'un tähän loppuun - ihan vaan, jotta että saataisiin se Marjamäki vaihdettua olympialaisia varten johonkin vähän... Eri tyyppiin.

Katsotaan. Sois menoo ny.

Piti viritellä Suomi-USA matsia varten Suomen lippu telkkarin viereen. Ihan vaan hienoiseksi muistutukseksi.
Pitänee ottaa vähän mallia Helmistä sen osalta, miten ottaa rennosti pelin aikana. Onnistuukohan? ...No ei.