Herkkä ei tarkoita heikkoa

Herkkä ei ole yhtä kuin heikko, herkkä on todellakin vahva. Herkkä ei myöskään automaattisesti tarkoita päällepäin hiljaista, ujoa ja varovaista ihmistä, vaikka monesta herkästä ihmisestä löytyykin noita piirteitä. Herkkyys ei näy pelkästään itkuherkkyytenä tai surumielisyytenä, vaan sillä on hyvin monia muotoja. Herkkyyttä ei pidä todellakaan häpeillä.

Herkkyys ei yksin määritä minua tai ketään muutakaan ihmisenä. Olen sosiaalinen, iloinen, puhelias, suorasanainen ja voimakastahtoinen, mutta annan herkkyydenkin tulla esiin, onhan se kuitenkin sen verran voimakas piirre mulla. Jos väkisin peittelisin sitä, väsyisin hetkessä. Omalla kohdallani herkkyys näkyy enimmäkseen tunnepuolella, liikutun helposti vaikka upeaa maisemaa katsellessa, itken musiikille, elokuville tai esimerkiksi ihan vaan kauniille, osuville lausahduksille, pettymysten äärellä meinaan helposti heittäytyä pessimistiksi, ja lopulta tuo kaiken maailman kirjavien tunteiden vuoristorata saa mut helposti väsähtämään.

Vaikka tunnepuolen herkkyys voi tuntua itsestä raskaalta, on siitä paljonkin hyötyä. Usein tällaiset ihmiset pystyvät eläytymään myös paremmin toisten tunteisiin ja voivat ennakoida, mitä tunteita jokin asia voi toisessa ihmisessä herättää. On helpompi myös tukea ja ymmärtää toista, kun tietää miltä hänestä tuntuu ja pystyy asettamaan itsensä hänen asemaansa. Itse ainakin aistin helposti toisten tunteet ja pystyn lukemaan rivien välistä, mitä he sanojensa takaa oikeasti tarkoittavat sekä toisten tunteet tarttuvat myös helposti itselleni.

Herkkyys näkyy mulla myös siinä, miten ihan pienetkin asiat vaikuttavat helposti mun mielialaan. Sää on kyllä varmasti useimmille ihmisille selkeä vaikuttaja, usein aurinkoinen sää tuo energiaa ja ilostuttaa, harmaa ja sateinen sää taas väsyttää ja herättää niitä negatiivisempia tunteita ja joissain tapauksissa taas päinvastoin. Lähestulkoon kaikki ympäristön ärsykkeet vaikuttaa mun mielialaan ihan huomaamattakin, oli kyseessä sitten äänet, maisema, hajut, värit, valot... Ärsyynnyn helposti kovaäänisessä ympäristössä, jossa on paljon ihmisiä (festarit ja keikat tosin asia erikseen, heh), ahdistun helposti tietynlaisesta musiikista tai liasta ja sotkusta, luonnon keskellä taas rauhotun ja piristyn.

Uskon luovuuteni kulkevan käsi kädessä herkkyyteni kanssa. Useinhan herkät ihmiset saatetaankin kuvitella taiteilijasieluina, ja täytyy kyllä myöntää, että vaikka en tiettyjen piirteiden takia haluakaan lokeroida ihmisiä tietynlaisiksi, ovat kyllä kaikki tietämäni taiteelliset henkilöt tavalla tai toisella herkkiä, tiedostan kuitenkin ettei asia silti jokaisen kohdalla näin mene. Näen  kauneutta tai kauheutta asioissa, joihin jotkut ei välttämättä kiinnitä mitään huomiota, inspiroidun välillä ihmeellisistäkin asioista. Hermostun, jos en inspiksen iskiessä pääse purkamaan luovuuttani, eikä sen tarvitse aina purkautua maalaten tai kirjoittaen vaan välillä ihan vaan vaikka ukulelea soittaen tai kokkaillen.

Yksi ainakin mua itseäni ärsyttävä asia herkkyydessä on se, miten asioita tulee ylianalysoitua ja välillä pienistäkin asioista paisuu valtavia, varsinkin jos luulen suututtaneeni jonkun tai jos lähetän pitkään harkitun, tärkeän viestin. Joskus jos joku ei vaikka vastaa mun viestiin heti tai vastaa vain todella lyhyesti, alan miettiä, että mistähän se on mulle suuttunut. Käyn mielessäni läpi vaikka mitä skenaarioita mahdollisesta riidasta joka saattaa häämöttää edessä, hermoilen sitä jonkun aikaa, kunnes lopulta selviää joku ihan toinen syy sille, miksi viestiin ei heti vastattu. Siinä vaiheessa nauran jonkun aikaa itelleni ja vilkaalle mielikuvitukselleni, joka mielellään maalailee kauhukuvia milloin mistäkin.

"Herkät kulkee harmaissa, maata tuijottaen ja hitaasti hipsien surullinen ilme naamalla" taaaai sitten vaan koitat luopua ulkonäön perusteella tuomitsemisesta

Herkkyys vaikuttaa myös moniin mun valintoihin. Selkeimpänä esimerkkinä sanottakoon se, että olen kasvissyöjä ympäristön ja eläinten takia. Eläimillä on mulle ollut aina todella spesiaali merkitys, myös ne herättävät voimakkaita tunteita ja liikutusta, enkä voi sanoin kuvaillakaan kuinka kaikki se julmuus, mitä ihminen eläimiä kohtaan jatkuvasti tekee, vihastuttaa mua. En vaan voi käsittää, miten joku haluaa aiheuttaa niin mieletöntä kärsimystä tunteville, eläville, kauniille luontokappaleille.

Tässäkin asiassa otetaan usein esiin introverttiys ja ekstroverttiys ja kai useimmiten ajatellaan, että herkät ihmiset ovat introverttejä. Mä taas uskon herkistä löytyvän tasavertaisesti kumpaakin, enkä itse koe olevani introvertti, kaipaan jatkuvasti seuraa ja viihdyn ihmisten kanssa, jatkuva yksinolo ei sovi mulle ollenkaan. Halusin muuttaa ensin yksin asumaan, ennen kuin mahdollisesti muutetaan poikaystäväni kanssa yhteen ja vaikka aluksi yksinasuminen tuntu ihan parhaalta, niin aika nopsaan aloin yhä enemmän ja enemmän kaipaamaan seuraa ja spämmimään epämääräisiä viestejä poikaystävälle. Toki oma rauha on myös tärkeetä mulle, varsinkin kotikotona käynnin jälkeen on ihan jees taas palata omalle kämpälle ja olla jonkun aikaa vaa itsekseen.

Tärkeetä mulle on myös se, että ne läheisimmät ihmiset, kenen kanssa eniten vietän aikaa, ymmärtää mun herkkyyttä edes jollain tasolla, tarvittaessa antaa mulle tilaa ja omaa aikaa, antaa mun olla outo oma itseni ja käydä läpi vaikka mitä tunteita ja purkaa niitä. Mä oon tosin sellainen, et en haluu esim. suruun ja ahdistukseen liittyviä tunteita purkaa juurikaan kenenkään nähden tai kuullen, ainoastaan joskus juuri poikaystäväni seurassa. Parasta on törmätä ihmiseen, joka on myös herkkä ja jonka kanssa voi helposti puhua asiasta ilman kiusaantunutta fiilistä.

Miksi me herkät sitten ollaan niin vahvoja? No kun me kestetään kaikkea tuota, mitä tähän oon listannut, eikä tuossa edes ollut kaikkea. Herkät voi kokea noiden asioiden lisäksi niin paljon muutakin, tuossa nyt oli enimmäkseen omia kokemuksiani ja tuntemuksiani, joihin olen törmännyt myös lähipiirissä. Älä häpeä herkkyyttäsi, tai pidä sitä negatiivisena piirteenä. Älä varsinkaan yritä karistaa sitä pois, et tule kuitenkaan onnistumaan siinä. Sen sijaan opi tuntemaan paremmin herkkyyttäsi ja puhumaan siitä.