Vähempikin riittää

Viime viikonloppuna sain päätökseen Wellness Coach -opintoni, mutta itse matka koutsaamiseen on vasta alkamassa. Lisäkoulutuksen hankkiminen, etenkin hyvinvoinnin, jaksamisen ja itsetunnon näkökulmasta tuli tähän kohtaan kuin tilauksesta. Silmäni ovat taas piirunverran isommin auki ja ajatukset laatikon ulkopuolella. Vaikka olenkin ollut jo pitkään melko tietoinen siitä millainen olen ja miksi ajattelen asioita niinkuin ajattelen, miksi teen asioita niinkuin teen, on aina lisävahvistuksen ja uusien näkökulmien saaminen omille ajatuksille tervetullutta. Puhdistautumista ja valaistumista parhaimmillaan.

Koska työkseni olen mukana ihmisten elämäntapamuutoksissa, huomaan kuulevani usein sanoja PITÄISI, PITÄISI, PITÄISI. Minun pitäisi saada x määrä painoa pois. Minun pitäisi liikkua enemmän, treenata kovempaa. Minun pitäisi harrastaa tätä lajia, koska se on tehokasta ja koska muutkin tekee. Minun pitäisi syödä terveellisemmin... Minun pitäisi olla jotakin paljon enemmän! Odotukset on korkealla, paine kova. Näkyvää muutosta halutaan, mutta jos elämä on jo ihan täyteen ammuttu kaikkea, työ tai henkilökohtainen elämä stressaa, eletään univajeessa jne, miten käy?

Tärkeämpää olisi miettiä, mitä ihan OIKEASTI haluaa? Millainen OIKEASTI haluaa olla?

Tänä päivänä ihmisestä otetaan tehot irti niin töissä, kuin vapaa-ajallakin. Tehdään paljon, suoritetaan kovaa, poltetaan kynttilää molemmista päistä. Elämä on yhtä suorittamista. Koulussa suoritetaan, on oltava hyvä, paras! Töissä suoritetaan, menestystä tavoitellen, tai pahimmillaan tehdään töitä niin paljon ettei henki kohta enää kulje. Harrastuksissa suoritetaan, on osattava paljon kaikkea, oltava taaskin paras ja on tehtävä mahdollisimman kovaa, koska jos ei tunnu missään niin eihän se ole tehokasta! Kotona suoritetaan, koti on kiillotettava putipuhtaaksi ja sisustuksen on oltava vähintään Gloria-lehden tasoa. Ihmissuhteissa suoritetaan, on oltava itse täydellinen ja toisen myös, lapsista puhumattakaan. Tehdään hienoja asioita ja niistä vähintäänkin raportoidaan somessa. Ja mitäs sitten, kun elämä ihan menekään niin, kaikki ei olekaan täydellistä? Haittaako se? Minun mielestäni ei.

Asia mikä minua eniten nykymaailmassa huolettaa, on se, että tehdään asioita joita ei oikeasti haluta ja näytetään päinvastaista kuvaa ulospäin. Ei olla aidosti AITOJA! Jos somesta tulevaa informaatiota ei osaa suodattaa tai kyseenalaistaa joskus, saa varmasti oman elämänsä tuntumaan merkityksettömältä ja vähäpätöiseltä. On muistettava, että hyvä elämä koostuu myös pienistä asioista, pienistä iloista. Asioista joilla on itselle merkitystä. Me olemme yksilöitä, ei kaikki meistä havittele suuria asioita elämässä. Mutta jokaisen meidän haaveet ja unelmat on yhtä tärkeitä koosta tai merkityksestä riippumatta, niitä ei voi arvottaa.

Voidakseen hyvin, ei tarvita kovapalkkaista työtä, mainetta ja mammonaa, x määrää kovaa treeniä, tiukkaa ruokavaliota ja muutenkin yltiöterveellisiä elämäntapoja. Hyvinvointi lähtee sisältä päin, kun kokee elävänsä arvojensa mukaista elämää. Kun tekee itselle tärkeitä asioita, nauttii niistä. Ympäröi elämänsä itselle tärkeillä ihmisillä. Antaa kehon ja mielen palautua riittävästi, nukkuu kunnon yöunia. Liikkuu ja syö itselle sopivalla tavalla. Relaa ja nauttii kupillisen kahvia.

Maailma parantuu kahvikupposella :)

Jos huomaat elämäsi olevan suoritusta toisensa perään, päivien täyttyvän velvollisuuksilla ja negatiivisella energialla, pysähdy! Kuulostele itseäsi, laita asiat tärkeysjärjestykseen. Onko kodin siivoaminen pitkän työpäivän jälkeen juuri tänään tärkeää, vai houkuttelisiko kevyt pyörälenkki jätskikopille perheen tai puolison kera? Kannattaako työsähköpostia vilkuilla vielä ilta kahdeksalta, vai olisiko kuitenkin tänään avattava se kirja mitä olet aikonut lukea jo pitkän aikaa sitten? Tee tänään juuri sitä mitä huvittaa! Eikä haittaa vaikka huomenna tekisit saman uudestaan :)