Kuulumisia ja fiilistelyä

Taas kerran havahduin ja huomasin, että viimeisimmän postauksen kirjoittamisesta on kulunut liian kauan aikaa. Ihan kuin olisin talvihorroksessa, josta yht'äkkiä havahdun ja huomaan, että eletään jo helmikuuta. Olen ollut totaalisen uppoutunut kouluhommiin ja on tässä ollut paljon muitakin menoja (taas kerran). Pakko koittaa pakertaa näitä kouluhommia mahdollisimman paljon pois alta ennen, kuin palaan töihin. Kaikki ylimääräinen vaan alta pois, niin ei tarvitse yötäpäivää valvoa tekemättömien hommien parissa.

Minulle sattui tässä vähän aikaa sitten melkoisen hassu asia. Tai itse asiassa niitä hassuja juttuja tuntuu sattuvan melko useasti, mutta tämän haluan mainita, koska se liittyy jonkun verran tähän blogiini. Sain instagramissa viestin ennestään tuntemattomalta naiselta, että haluaisinko kertoa omasta au pair reissustani hänelle. Vastasin jotain, että: "Tottakai haluan, laitellaan intagramissa tai facebookissa viestiä asian tiimoilta". Sillä matkailusta kun on kyse, olen valmis rupattelemaan vaikka maailman tappiin asti.

Hän kertoi olevansa lappalainen, jonka perusteella tykkää ennemmin puhua, kuin "tsättäillä". Mietin hetken aikaa, että olenko niin ulospäin suuntautunut, että rupean vaihtamaan kokemuksia täysin randomin kanssa puhelimessa puhuen. Viestittely olisi huomattavasti helpompi ja pienempi kynnyksinen tapa kommunikoida vieraiden ihmisten kanssa. Hetken tuumailtuani päätin olla kerrankin rohkea. Niin sitä sitten soiteltiin ihan tuntemattoman naisen kanssa ja keskusteltiin minun au pair reissustani ja hänen mahdollisesta tulevasta reissustaan.

Sain kuulla, että hän oli saanut inspiraatiota blogistani ja voin kertoa, että siitä tuli aivan suunnattoman hyvä mieli. Siis se fiilis on aivan mieletön, että olet voinut olla jollekin toiselle henkilölle inspiraation lähteenä. Fiilistelin sitä asiaa sen puhelun jälkeen ihan huolella, joka muuten lämmittää edelleenkin mieltäni. Tekstiviesti ei olisi lämmittänyt lähellekkään yhtä paljon. Päädyin siis taas kerran huomaamaan, että ne ennakkoluulot.. Ne voin jatkossakin tunkea jonnekin mihin aurinko ei paista. Elämässä on niin paljon kaikkea hienoa, kun jättää ne ennakkoluulot suosiolla pois.

Niinkuin tälläkin kuvausreissulla. Jätin ennakkoluulot ja hyppäsin matkaan. Ja mitä tuloksena? Uusia kokemuksia ja hienoja kuvia.

No sitten treenailun pariin. Olen päässyt taas kunnolla treenien pariin ja se fiilis mikä siitä tulee, on edelleen ihan mieletön. Toistaisesksi olen pysynyt terveenä, eikä unetkaan ole enää kärsineet kovemmista treeneistä. Näyttäisi siltä, että ylikuntotila on selätetty. Eihän siinä mennytkään kuin melkein vuoden päivät. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen todella rapakunnossa ja pohjalla treenien suhteen, mutta turhapa sitä on itseä soimata. Jostain se vaan on lähdettävä liikkeelle.

Hollannista palatessa aloin noudattamaan terveellistä ruokavaliota noin 90% tarkkuudella. Tällä hetkellä tuntuu todella hyvältä, kun ei tarvitse potea huonoa omatuntoa, jos välillä syö jotain muutakin. Terveellisen ruoan ja veden runsaan nauttimisen tuntee muuten jokaisessa nivelessä. Hollannissa kun tuli syötyä melko epäsäännöllisesti ja hiilaripainotteisesti. Oli kyllä rentoa syödä mitä milloinkin mieli teki, mutta kyllähän sen kehossa tunsi, kun monen vuoden jälkee ruokavalio muuttui niin radikaalisti.

Salaateissa käytän nykyään valmiita salaattimixejä. Eli yhdessä pussissa on monta eri salaattilajia. Mielestäni salaatista tulee huomattavasti maukkaampaa, kun siinä on useaa eri salaattilajiketta mukana.
Smoothiebowlia: Proteiinijauhetta, loraus mustikkakeittoa ja jäisiä marjoja blenderissä sekaisin. Menee välipalana aina silloin tällöin.
:)

Pian palaan taas uusin miettein!

-Bikinipakara-