Matkapäivitys Rodoksen reissulta

Nyt on kesän reissut heitetty, rahat tuhlattu ja lomat lusittu. Huomenna alkaa arki täällä suunnalla, mutta hieman erilainen sellainen. Minulla on huomenna ensimmäinen koulupäivä Mikkelin AMK:lla. Onhan tämä nyt jännittävää ja kiehtovaa tottakai, kun kaikki on taas niin uutta ja ihanaa. Muitakin uusia asioita on tulossa elämään, mutta niistä sitten toisella kertaa lisää. Nyt palataan siis Rodokselle, kun reissu on vielä ihan tuoreessa muistissa.

Auringonlaskut olivat upeita.

Jonkun verran jo matkustaneena voisin todeta, että Rodos on erittäin helppo ja vaivaton kohde ihan ensikertalaisesta kokeneemmallekin matkustajalle. Ei aikaeroa Suomen aikaan, lyhyt lentomatka (3h 45min) ja valuuttana on siis eurot. Saari muistuttaa hyvin paljon olemukseltaan muita Kreikan saaria. En siis mitään maata mullistavia elämyksiä enää saanut, mutta olihan siellä hienot maisemat, siisti ympäristö ja mikä tärkeintä; ruoka oli hyvää. Siitä olin muuten hämilläni, kun paikalliset olivat todella ystävällisiä ja avuliaita. Pointsit siitä!

Vanhan kaupungin laitamalla ikkunasta kurkkimassa.

No mikä hotellissa oli hyvää ja mikä huonoa? Minulle meidän hotelli Als FF+ vältti oikein hyvin, sillä on tullut paljon huonomminminkin majoituttua. Hotelli oli perussiisti, ei uima-allasta, suppea aamupala (mikä ei haitannut viikon lomalla) ja sijainti oli äärettömän hyvä. Hotelli oli Rodoksen kaupungissa lähes rannalla ja muihinkin oleellisiin paikkoihin sieltä oli vain kivenheiton pituinen matka. Hinta-laatusuhde oli todellakin kohdillaan, koska meidän lomahan oli näitä "halpamatkoja" eikä laittamallamme rahalla kummoista hotellia voi saada, kuin äärettömän hyvällä tuurilla. Joku toinen varmasti tykkää jos on enemmän mukavuuksia, mutta minä en ole kovin mukavuudenhaluinen noissa asioissa. Vähempi on enempi. 

Rodos paikkana on hyvä jos haluaa lähteä rentoutumaan. Ei ollut liikaa hälinää, vaikka sesonki oli kuumimmillaan. Suomalaisia oli melko paljon juuri tuohon aikaan, jotakin se voisi häiritä ja joku toinen taas saattaisi siitä tykätä. Minulle oli aivan sama, sillä olin lähtenyt rentoutumaan ja toivoin saavani uniongelmiini apua siitä, että pääsin Suomesta pois ja tietyn määrän huolia jätettyä Helsinki-Vantaan kentälle. Niinhän siinä kävi, niinkuin aina ennenkin. Huolet jäi kentälle ja minä nukuin hyvin koko loman. Voisiko sitä ihminen muuta toivoakaan? Ei ainakaan kovin paljoa.

Yks aamu rohkenin lenkille yksin ja olihan ne maisemat pakko taltioida.
Hieman korkeammalta saa aina hienoja kuvia. Tässä taidettiin käydä ajelemassa turisti-bussilla heti loman alussa.

Emme olleet suunnitelleet viikkoa juurikaan, mutta heti loman alussa alkoi valkenemaan se mitä aiomme reissun päällä tehdä. Päästiin hyvin yhteisymmärrykseen, sillä oltiin koko porukka melko saman henkisiä. Käytiin parina päivänä pyörimässä vanhassa kaupungissa, missä kannatti muuten ehdottomasti käydä. Vanha kaupunki on todella upea ja iso, jota ympäröi suuret muurit. Kaupungista oli selvästi pidetty hyvää huolta, sillä suurempia vaurioita en nähnyt missään kohtaa. Muurien sisällä oli valtavasti bazaarityyppisiä kojuja ja paljon erilaisia ravintoloita. Me poikettiin sivukujille syömään ja juomaan.

Käytettiin yksi kokonainen päivä Falirakin vesipuistossa. Sinne oli ilmainen bussikuljetus vesipuiston puolesta, joten sillä mentiin of course. Kyllä kolmekymppisiä lapsetti, kun päästiin mäen laskuun. Olihan siellä todella hauskaa, itse ainakin tahdon olla vähän sellanen "hurjapää", joka kaipaa sitä adrenaliinia ja kovaa vauhtia. Osui ja upposi siis paremmin kun hyvin. Nahka saattoi pikkuisen käristyä, sillä lämpömittari näytti joka ikinen päivä +32-35 astetta ja aurinko porotti täysin pilvettömältä taivaalta.

Valitettavasti vesipuistosta, eikä meidän hotellista ole kuvia ollenkaan. Keskityin enemmän näiden maisemien ja perinteisesti ruokien kuvaamiseen. Kreikassa syön aina tomaattikeittoa vähintään kerran, koska se on ihan mielettömän hyvää siellä. NAM! Yhtenä päivänä vuokrattiin mönkijät ja kierreltiin niillä kaikki ajomatkan päässä olevat nähtävyydet. Käytiin Lindoksen valkoisessa kaupungissa. Sinne olisi täytynyt kävellä, mutta matkakaverit ajattelivat mukavasti minua, kun ei lähdetty sinne talsimaan, sillä olin edellisen päivän oksentanut ja maannut sängyn pohjalla, joten voimat olivat melko vähissä tuona päivänä.

Käytiin myös katsastamassa matkan varrella Tsambikan ranta ja Anthony Quinnin ranta. Hyvät pikku pulahduspaikat kuuman päivän lomassa. Pulahduspakoiksi oli muuten melkoisen upeat maisemat.

Anthony Quinnin ranta.

 

Sama ranta tässäkin..
Lindoksen valkoinen kaupunki.
Päästiin, kuin päästiinkin pienten epäröintien jälkeen Filerimos-kukkulalle.

Filerimos-kukkulalla on 265 metriä korkea risti, jonka päälle olisi voinut halutessaa kiivetä. Maisemat olisi ollut varmasti henkeä salpaavat. Harmiksemme ylös ei päässyt kiipeämään juuri tuona hetkenä. Tällä kukkulalla oli hirmuisen paljon riikinkukkoja ja luonnollisestikin ne olivat melko kesyjä, kun tälläisella turistipaikalla asustelivat.

Upeita...

Muut päivät menivät oikeastaan rannalla oleillessa ja tutustuessa kävellen ympäristöön. Käytiin myös katsastamassa Rodoksen baarikatu, mutta eipä me siellä pitkään viihdytty. Minulle tosiaan tuli se yhden päivän kestävä vatsatauti, joka onneksi meni nopeasti ohi, kun sain paikallista lääkehoitoa. Kuitenkin koko loppuloman velloi ikävästi vatsassa, enkä pystynyt syömään mitään kunnollista enää koko loman aikana. Senpä vuoksi jäi vesiurheilulajit kokeilematta, harmi, mutta onneksi niitä on mahdollisuus kokeilla muuallakin.

Syömättömyyden pystyy edelleen huomaamaan salilla, kun ei rauta meinaa liikkua entiseen tapaan. No eiköhän se tästä, kun saa taas arkimoodiin kunnolla päälle ja ruokaa napaan. ;) Jos on ihan mitä tahansa kysyttävää reissusta, niin vastaan mielelläni. Ihan kaikkea en ehkä muistanut kirjoittaa, enkä omaan tapaan haluakaan tehdä tästä enää yhtään pidempää postausta. Alkuviikosta palailen taas uusin miettein, joten pysykäähän kuulolla. :)

Upeeta.. Rodoksen kaupunki pilkottaa tuolta vasemmalta.
Ja ettei elämä kävisi liian tylsäksi... Oltiin menossa 9D-elokuvaan, joka tosin oli melkoinen pettymys. Pari D:tä liikaa. ;)
Kyllähän se hymyilytti, kun aurinko paisto ja nukutti. Mikäs sen mukavampi tapa viettää lomaa.