Mitä vapaaehtoistyö kustantaa?

"Peurat ajovaloissa", Mikumi National park.

Suuren kysynnän vuoksi lupasin tehdä postauksen liittyen reissuuni vapaaehtoistyön merkeissä Tansaniassa. Eniten kiinnostusta on herättänyt reissun kustannukset, sillä kyllähän tuollainen reissu maksaa vähintäänkin lennot, vaikka ilmaista työtä siellä tehdäänkin. Aluksi pohjustan hieman sitä miksi minä lähdin reissun päälle Tansaniaan vajaaksi kolmeksi viikoksi tammikussa 2015.

Tässä edellinen vieraskirjoitukseni aiheesta Harimaan Joonaksen blogissa: http://harimaa.com/yleinen/vieraskyna-korallisaarella-silma-lepasi-bikinipakara/

Lähdin, koska olin haaveillut ulkomailla työskentelystä ja auttamisesta jo nuoresta tytöstä asti. Tämä vaati minulta vähän elämänkokemusta, tasaisen rahatilanteen, turvallisen parisuhteen ja jo jonkun verran matkakokemusta, jotta uskalsin lähteä yksin tuollaiselle reissulle. Lähdin seuraamaan siskoni jälkiä, sillä hän on ollut kouluaikoina Afrikassa puoli vuotta. Minulle se on aina  ollut sellainen asia, jonka halusin päästä kokemaan.

Aloin etsimään tietoa ja otin elämäni realiteetit huomioon ihan ensimmäisenä. Olisin halunnut lähteä puoleksi vuodeksi vapaaehtoistyöhön, mutta se ei valitettavasti minun elämäntilanteessani ollut mahdollista. En olisi voinut jättää työpaikkaani, enkä olisi voinut ottaa virkavapaata rahallisten syiden vuoksi. Täytyi siis alkaa etsimään järjestöjä, jotka järjestävät lyhyitäkin reissuja. Laitoin pikimmiten sähköpostia useaan paikkaan, joista sain melko pian tarvitsemani vastaukset. Nopeasti selvisi, että löytyy vain muutama järjestö, jotka järjestävät lyhyempiä reissuja, eikä niille reissuille olisi ikärajaa. Vaihtoehdot  lopulta olivat Kilroy Travels ja Art In Tanzania.

Hintoja selvitellessä päädyin Art In Tanzaniaan, koska se oli näistä kahdesta pikkuisen edullisempi vaihtoehto. Varasin reissun, joka maksoi 400-500 euroa. Se sisälsi yöpymisen lisäksi kuljetuksen, aamiaisen ja illallisen. Lisäksi varasin parin päivän reissun safarille, joka maksoin muistaakseni noin 350-450 euroa. Paikan päällä maksoin vielä retken Udzungwan sademetsään, jonka hinta oli noin 150-200 euroa. Kävin katsomassa Art In Tansanian sivuja ja niiden mukaan hinnat on nyt tullut ylöspäin tuon aikaisista hinnoista, joten minun antamat hintatiedot eivät ole tämän hetkisiä.

Edestakaiset lennot maksoivat noin 800 euroa, joihin käytin 500 euron matkalahjakortin. Jos minulla ei olisi ollut tuota matkalahjakorttia, niin en olisi todennäköisesti raaskinut lähteä koko reissuun ollenkaan. Käytin kuluihin veronpalautukseni ja tosiaan tuon voittamani matkalahjakortin, joten rahaa ei juurikaan tarvinnut säästää. Paikan päällä minulla meni noin 75 euroa. Suurin osa käyttörahoista meni oikeastaan tuk tukilla ajeluun ja veden ostamiseen, ei juuri muuhun. Tuohon summaan sisältyi myös koko päivän mittainen retki korallisaarelle.

Korallisaarella vietin mielellään koko päivän.

 

Vapaaehtoisjärjestön eettisyyttä en lähde spekuloimaan sen enempää. Vähän jäi ehkä sellainen fiilis, että mihinköhän ne kaikki maksamani eurot oikeasti laitettiin? Toisaalta, olihan siellä monta vapaaehtoista, jotka olivat reissussa pitkän ajan. He tekivät oikeita asioita ja normaaleja työpäiviä, esim. sairaalassa, keittiössä tms. Muutaman viikon reissulla ei voi olettaakaan, että pääsisi tekemään ihan hirveästi hommia. Silti yllätyin kuinka kevyitä työpäivät olivat. Kova halu olisi päästä pidemmäksi ajaksi vastaavanlaiselle reissulle, jossa pääsisin oikeasti auttamaan ja tekemään sitä työtä josta kokisin olevan hyötyä.

Suurin osa vapaaehtoisista kävivät töissä normaalisti ja saivat tehdä töitä riittävästi. Ehkä suurin ongelma on mielestäni henkilöt, jotka tulevat vain muutamaksi viikoksi. Heitä ei välttämättä kukaan ole siellä opastamassa kädestä pitäen. Minun reissuni olisi varmasti ollut ihan toisenlainen, jos eräs pidempään ollut henkilö ei olisi vienyt minua paikasta toiseen. Kyllä siellä olo sellaista oma-aloitteisuutta vaati aika paljon. Olen lukenut järjestöstä huonojakin juttuja, mutta oma kokemus on onnekseni ihan hyvä.

Mielestäni reissuni oli oikein hyvä vaihtoehto nähdä maailmaa ja saada pieni käsitys siitä millaista vapaaehtoistyö Afrikassa voisi olla ja millaisissa oloissa ihmiset ja eläimet siellä elävät. Minusta on hienoa, että vapaaehtoisjärjestö työllistää myös paikallisia henkilöitä. Tämän reissun innoittamana ja tuon upean kokemuksen omaavana voisin lähteä pidemmällekin reissulle, tosin ehkä eri järjestön kautta. Eihän noilla hinnoilla tälläisen tavallisen duunarin ole mahdollisuuksia lähteäkään pidemmäksi ajaksi. Mielestäni on ihan ok olla lyhytkin pätkä vapaaehtoistöissä, joissa on tekemisissä esim. eläinten kanssa tai auttamassa kaikenlaisissa töissä. Tuntuu pahalle ajatella, että lasten luona ravaa yksi jos toinen henkilö vähän väliä vaan pistäytymässä, jonka jälkeen häviää pois heidän elämästään.

Uskon että minusta voisi olla tulevaisuudessa edes pieni apu kehitysmaissa. Ilman tuota kokeiluluontoista reissua tuskin haaveilisin vakavissani pidemmistä reissuista vapaaehtoistyön merkeissä. Tärkeintä ainakin minulle on se, että voisin tehdä työtä sellaisessa paikassa ja sellaisissa olosuhteissa, jossa apua aidosti kaivataan. Onhan sitä vapaahetoistyötä olemassa monenlaista muutakin, eikä aina tarvitse suunnata ulkomaille. Apua kaivataan lähempänäkin.

Oman kokemuksen perusteella pystyn suosittelemaan lämpimästi tuollaista lyhyempää reissua kaikille niille, jotka vielä vähän epäröivät pidemmäksi ajaksi lähtemistä. Sen jälkeen luultavasti tietää haluaako / kykeneekö lähtemään pidemmäksi ajaksi. Lopuksi vielä reilusti kuvia, sillä näihin kuviinhan on aina niin mukava palata. =)

Iloisin terveisin

Bikinipakara

PS. Kysykää rohkeasti, jos jäi jotain vielä epäselväksi.

Lisää kuvia voi katsoa edellisestä postauksestani täällä omalla sivullani: http://starbox.fi/bikinipakara/vapaaehtoistyo-tansanian-maaseudulla-kuvin

Mikumi National Park

 

Udzungwan sademetsä

 

Kirahveja, Mikumi National Park

 

Viimeinen ilta ja viimeinen auringon lasku noissa maisemissa.
Bahari Beach

 

Mikumi National Park ja virtahepojen kotilampi.

 

Udzungwan sademetsä.
Vähän olin innoissani tuosta leijonasta.

 

Isot edelle ja pienet perässä. =)

 

Pysähdyspaikalla matkalla Mikumin kansallispuistoon. Todettiin, että nämä on ilmeisesti jäätelöautoja.

 

Udzungwan sademetsässä.
Coral island trip.

 

Portti Mikumin kansallispuistoon.

 

Bahari Beach, Dar Es Salaam.