Ärrimurrit, ilmapiirin myrkyttäjät

Tuntuu, että kiemurtelen penkissä ja olo on vähintäänkin epämukava. Seuraan kuinka nainen edessäni puhuu suu vaahdossa puoliksi minulle, puoliksi ikäänkuin pitäisi puhetta huoneelle jonka kuvittelee olevan hänen areenansa, hänen amfiteatterinsa, jossa negatiiviset sanat raikuvat ja jos täällä olisi muita samanhenkisiä, yleisökin varmasti hurraisi. Vakuuttavaa ja jotenkin hyvin häiritsevää. Tässä voisi helposti yltyä mukaan karkeloihin ja heittää bensaa liekkeihin kuittaamalla aina väliin "totta" tai "juuri näin", mutta yritän säilyttää tilanteen hyvän maun rajoissa.

Mistä tässä draamassa on sitten kyse? Iltapäivän turhautumisen puuskauksesta todennäköisesti, mutta sen sijaan että puhuisimme asioista niiden oikeilla nimillä, fokus tahtoo olla yhden "kenen tahansa muun" henkilön vajaavaisuuksissa ja epäonnistumisissa. Siinä, miten hänen mielestään asiat tulisi hoitaa ja miksi jälleen kerran asiat on hoidettu päin berberiä. 

Puolen tunnin meuhkoamisen jälkeen tornado laantuu ja keskitymme jälleen olennaiseen, työntekoon. Hetken kuluttua kuulen puhelimen soivan ja naisen vastaavan siihen tyypillisellä yltiöpositiivisella otteellaan. Hetkonen, eikös tämä samainen tapaus juuri ollut tunneskaalan toisessa päässä vain hetki sitten? Kyllä vain. Nyt langan päässä vain sattuu olemaan se henkilö, josta hän hetki sitten piti Donald Trump henkisen shown. Mielenkiintoista...

Tällaisia käänteitä pääsee todistamaan yhdessä sun toisessa yhteisössä, oli kyse sitten työporukasta, harrastusympyröistä tai koululuokasta. Selän takana lentää tuhat puukkoa kohti minuutissa, kun olet sen ärrimurrille kääntänyt. Valitettavan usein ei edes kunnon syystä vaan silkasta turhautuneisuudesta tai kateudesta, jolla ei ole minkäänlaista tarkoitusperää.

Negatiiviset ihmiset myrkyttävät ilmapiiriä ja lietsovat myrskypilviä myös yleisesti positiivisten ja "kaikkien kanssa toimeentulevien" ihmisten ylle. Kiltti ihminen harvoin kehtaa pysäyttää vauhtiin päässyttä ärrimurria, sillä pelkää todennäköisesti joutuvan moisen shit stormin kohteeksi seuraavaksi itse. Ei siinä usein auta kuin vain seurata sivusta ja yrittää lieventää näitä toisiin kohdistuvia iskuja kykyjensä mukaan. Missään nimessä ei kannata osoittaa mitään myöntäileviä kommentteja, sillä tällä tavalla on itse yhtälailla osasyyllinen tähän ilmapiirin myrkytysoperaatioon.

Positiivisten asioiden sanominen toisista ihmisitä on erityisesti meille suomalaisille usein vaikeaa. Helpompi on latoa täyslaidallinen seläntakana kuin sanoa jollekin kannustavasti, esimerkiksi kehumalla heitä. Useinhan olemme vain kateellisia, mutta sen sijaan että myöntäisimme, että "hitsi kun olisi itselläkin noin upea talo" tms, keskitymme usein vain löytämään jotakin negatiivista sen sijaan. Emmekä suinkaan sano näitä asioita heille suoraan vaan nimenomaan selän takana.

Koin ennen itsekin vaikeaksi toisten kehumisen suoraan kasvotusten tai rakentavan palautteen antamisen, mutta se hyöty tästä kaikesta ulkomailla asumisesta on ollut, että minustakin on kuoriutunut sosiaalinen ja hyväksyvä, toiset huomioonottava positiviinen ihminen. Uskon vahvasti karmaan ja siihen, että toisia ihmisiä tulisi kohdella kuten haluamme itseämme kohdeltavan. En usko koston voimaan, vaan siihen, että kun itse uskomme itseemme ja omaan juttuumme, se kyllä jossain vaiheessa palkitaan. Se on parasta mitä itselleen voi tehdä. Negatiivisuusleikkiin mukaan lähteminen on kuluttavaa ja tuo niin itselle kuin meitä ympäröivillekin ihmisille pahan mielen. Positiivisten juttujen sanominen toisille, hymyily ja muiden kehuminen (aiheesta tietenkin, ei tässä tarvitse kenenkään takamusta pussailla) tuo paljon paremman mielen.

Elämä menee niin, että jollain on aina paremmin asiat. Niin se vain on. Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa voi tulla toimeen. Totta tämäkin. Negatiivisten puolitotuuksien huutelu selän takana tai naamaa vasten ei ole millään lailla tarpeellista. Se on tämän jutun pointti. Ärrimurrit ilmapiirin myrkyttäjät voisivat minun puolestani mennä vaikka naurujoogaan ja opetella hyväksymään ensin itsensä ja sitten muut ihmiset. Ei elämä ole niin vakavaa ja asioita voi oppia katsomaan positiivisten linssien läpi. Kerran kokeiltuaan sitä huomaa varmasti, että meno on lupsakampaa ja itselläkin on parempi olla.

Hymy piristää kummasti!

Lempeää viikonloppua kaikille, olkaa kivoja x