Häämuistoja <3

No eihän se ihan kuin Strömsössä mennyt, viime kesä nimittäin. Häiden järjestäminen Puolassa oli silti kaiken päänsäryn väärti, sillä kokonaiseen hääviikonloppuun mahtui monta unohtumatonta hetkeä. Niin mahtui sitä edeltäviin kuukausiinkin. Mitä sitten tapahtui? No esimerkiksi se, että kun mieheni puolitoista kuukautta ennen häitä meni tarkistamaan detaljeja kirkko-osuutta varten, kävi ilmi, että puoli vuotta aiemmin varaamamme kirkko ei tiennyt mitään varauksesta ja pappikin olisi tuolloin lomalla. Tästä alkoi paniikinsekainen selvittely, sillä emme enää ehtisi saamaan papereita valmiiksi ajoissa Puolan päässä, jotta voisimme saada lainmukaiset häät ja siviilihommissakin menisi Puolassa tovi. Kävimme läpi vaihtoehtoja kylmä hiki otsalla ja epätoivo alkoi painaa jo molempien päitä, vieraat kun olivat jo aika päivää sitten ostaneet matkalippunsa ja häähotelli oli buukattu ja kaikki järjestelyt viittä vaille valmiina.

Häähotellin pääsisäänkäynti Hääpäivänä vielä photoboothin viimeistelyä Rakas Patu-koiramme hääsviitissämme morsianta ilahduttamassa Parhaat kaverit, sulhanen ja bestman ja hääkellot

Kesäkuussa matkasimme Suomeen veljeni häihin ja sen sijaan, että olisimme lähteneet suoraan kentältä kohti Mikkeliä, matkasimme Helsingin maistraattiin vuokra-autollamme selvittämään sitä, voisimmeko saada edes siviilivihkisen järjestettyä, jolloin olisimme sitten järjestäneet vain pienen siunausseremonian ja isot juhlat vieraille Puolan päässä. Helsingin maistraatin ihana virkailija näki epätoivon silmissämme ja väpinän äänissämme ja sai aikamoisen selvittelyn jälkeen meille ajan siviilivihkimiseen. Ei kuitenkaan heti, vaan parin viikon päästä, joten saimme reissata pre-wedding matkalle Suomeen toistamiseen siviilivihkimisen vuoksi.

Morsiamen valmistautumista Mekkoa kaunisti ihana pitsi Korvakorut korviin ennen kirkkoa Laahuksen korjausta

Mitä sitten tapahtui kirkko-akselilla? Noh, veljeni häiden jälkeisenä aikana, jonka piti olla meille rentouttavaa lomailua, käytimme kaiken ajan hektiseen kirjeenvaihtoon erilaisten luterilaisten pappien kanssa niin Suomessa kuin Puolassa. Saimme selvitettyä että Krakovassa oli yksi luterilainen kirkko, joka olisi vapaana, mutta pappia heillä ei ollut heinäkuussa tarjota, he kun olivat lomalla. Onneksemme äitini ranskankielen kurssikavereissa oli pappi, joka tunsi hyvin reissanneena ja verkostoituneena myös luterilaisia pappeja Puolan päästä. Kaiken häsläyksen jälkeen päädyimme lopulta kysymään josko juuri tämä pappi voisi tulla toimittamaan siunauksen meille, jos lennättäisimme hänet Puolaan ja kustantaisimme hänen reissukulunsa. En voi kuvailla sitä kiitollisuuden määrää kun hän tähän suostui ja ennen kaikkea, hän hoiti seremonian kolmella kielellä: suomeksi, ranskaksi ja englanniksi. Huh, mikä härdelli, mutta kaikki meni lopulta hienosti ja saimme nauttia huikeasta päivästä aurinkoisessa Krakovassa.

Viimeinen tarkistus peilistä Sulho <3 Morsian ja parhaat kaasot Kimppu

Hääpaikkana meillä toimi viehättävä hotelli Niebieski, joka sai meidät boutique henkisyydellään ihastumaan itseensä jo ensi visiitillä. Ruokailua siiviitti livepianisti ja tanssirytmejä loi paikallinen bändi.Puolassa on tyypillistä, että häissä syödään neljän ruokalajin illallinen pöytiin katettuna ja sen jälkeen on tarjolla vielä kylmä ja kuuma suolainen buffet, jälkiruokabuffet (suklaaputouksilla yleensä) sekä yksi ruokalaji pöytiin tarjoiltuna. Me jätimme tämän viimeisen pöytiin tarjoilun ottamatta, sillä arvasimme ruoan riittävän jo muutenkin. Kaiken jännityksen vihdoin lauettua ja ruokailun päätyttyä oli tunnelma niin hieno, että unohdin jopa syödä hääkakkupalani! Mutta eipä tuo haitannut, lähes koko ilta meni tanssilattialla perheen ja ystävien kanssa hyvissä fiiliksissä. Nyt annan kuvien puhua puolestaan ja toivon että ne välittävät teille ripauksen tunnelmaa meidän hienosta päivästämme!

Siinä hieman maistiaisia meidän päivästä (tai viikonlopusta, sillä häät olivat kokonaisuudessaan pitkän viikonlopun mittaiset). Aivan ihania muistoja ja näitä kuvia katsellessa on ihana palata ajassa taaksepäin. On silti myös huikeaa osallistua tänä kesänä kaksiin häihin, molempiin vieraana. Mieheni bestman menee naimisiin Ranskassa ja mieheni on tuolloin bestman ja oma kaasoni, eli siskoni menee naimisiin Suomessa, jolloin pääsen itse toimimaan kaasona. Huikea hääkesä siis tiedossa jälleen, en malta odottaa! Toivon kaikille omia häitään suunnitteleville ihanaa kevättä ja kesää, nauttikaa joka hetkestä ja toivon, että tämä meidän seikkailu tuo perspektiiviä hetkiin, jolloin pikkujutut huolestuttavat! :)

x Marianne