Viikonlopun kuulumiset: Kun lätkä meni ranskalaisilla tunteisiin

Jesh! Työputki on vihdoin puolitettu ja viikonlopun harjoitusturnauksesta selvitty jotenkin selväjärkisenä. Eilen ei maanantaikaan maistunut niin pahalle kun valoa näkyi jo tunnelin päässä ja cardio boxing tunnin jälkeinen endorfiiniryöppy auttoi pitämään fiiliksen positiivisena iltaan saakka ;) Tänään olo oli kyllä jo sitten koomaa lähentelevä työmaalla, mutta ei nyt vaivuta negatiivisuuksiin vielä!

Jääkiekko-orjan työpaikkanäkymiä

Viikonloppuna Bordeaux'ssa järjestettiin siis kolmepäiväinen kesäturnaus eli kasa harjoituspelejä, johon osallistui Boxers de Bordeaux joukkueemme lisäksi kolme muuta joukkuetta, yksi kanssamme pääliigassa pelaava joukkue ja kaksi D1 sarjassa pelaavaa joukkuetta. Pelejä oli aina yksi päivällä ja yksi illalla, mikä tarkoitti käytännössä sitä, että jäähallilla tuli vietettyä koko viikonloppu.

Kuten olen tainnut jo mainitakin, on meikäläiselle tosiaan elokuun ajaksi tullut yksi pikku nakki lisää työluetteloon (luojan kiitos elokuu päättyy huomenna!) kun henkilöstömuutoksen vuoksi meillä ei ole ollut ketään vastaamassa fanituotekaupasta. Hallilla pelien aikana työskentelevistä suuri osa on vapaaehtoistyöntekijöitä ja putiikin puolellakin on normaalisti kaksi vapaaehtoista pyörittämässä toimintaa. Tämän lisäksi jokaisella osa-alueella (lipputoimisto, statistiikka, fanikauppa, VIP-tilat) on joku joukkueen työntekijöistä ns. vastuuhenkilönä ja esimiehenä koordinoimassa toimintaa. Viikonloppuna fanikaupan puolella tämä henkilö olin minä, kun taas normaalisti peleissä tulen vastaamaan omista asiakasilloista sekä toimimaan VIP-puolen esimiehenä siellä työskenteleville henkilöille.

Elokuu ja lähemmäs neljänkymmenen asteen lämpötila ei ehkä ihan heti tuo lomiaan lopetteleville ranskalaisille mieleen, että "hei, mennääs kattomaan lätkämatsia" (mutta siis why not?! halli oli ehkä ainoa siedettävä paikka olla noilla helteillä!) joten mikään mieltä järisyttävä yleisöryntäys ei tässä viikonlopun turnauksessa ollut, mutta loppukesän harjoituspeleissä se ei ole mikään ihme. Onneksi ne vähät kannattajat ketkä tulivat paikalle pitivät sen verran kovaa mekkalaa kaikkine rumpuineen, että siitä ei ainakaan jäänyt lopputulos kiinni. Kaupan puolella tosin sai vain todeta samojen ihmisten pyörivän siellä eri tahdissa ja eri päivänaikaan hypistelemässä fanituotteita. Onneksi junioriasiakkaat pitivät huolen siitä, että penaalia, mukia, tarraa, lippistä ja back to school kasseja meni kaupan kuitenkin ihan siedettävä määrä. Lisäksi teimme kohtalaisesti ennakkotilauksia kauden pelipaidoista, joiden layouttia ei olla vielä paljastettu laajemmalle yleisölle.

Ei kestä jään kondis neljääkymmentä astetta hipovia elokuun helteitä. Tuossa ei paljoa kiekko liukunut! Onneksi tämä korjaantuu kauden alkuun...

En muista enää miten Suomessa menetellään, mutta täällä uuden pelipaidan julkaiseminen kauden ensimmäisessä kotipelissä on aina iso juttu. Bordeaux'laiset ovat kuulemma kovin epäluuloisia aina näiden uudistusten alla ja odottavat jännityksestä kankeina, että onko tiedossa jotain todella rumaa ja että kehtaako pelipaidan tilata etukäteen jos se onkin ihan hirveä. Viime kauden pelipaita oli mielestäni todella tyylikäs, joten en ymmärtänyt ollenkaan tätä vilkkaana käyvää spekulaatiota, ennen kuin näin läjän vanhoja Bordeaux'n pelipaitoja toimistollamme. Hyi! Ei voi muuta sanoa! :D Siellä oli pari niin irvokkaat väriyhdistelmät/designit omaavaa paitaa, että en tiedä missä mielenhäiriössä ne on menty hyväksymään, joten ymmärsin heti paremmin fanien mielentilaa asian suhteen.

Alkulämmittelyissä käytettävät paidathan tuli julki tänä viikonloppuna ja siitäkös se vasta show muodostui! Sosiaalinen media täyttyi jopa raivokkaista kommenteista tyylillä "kuinka te saatoitte". Verisesti loukkaantuvaa sakkia nämä ranut! Hommahan on sellainen, että joka vuosi joku uusi sponsori ostaa itselleen oikeuden tähän lämmittelypaitaan joka toimii heille näkyvänä mainoksena. Viime vuonna pelaajat pukeutuivat lämmittelyihin sellaiseen kirkkaan vihreään teenage mutant ninja turtle henkiseen paitaan jonka sponsoroi eräs tyylikkäänä lounge paikkana tunnettu ravintola. En tiedä mikä yhteys tällä kuosilla oli tähän raflaan, mutta se oli heidän valintansa. Tänä vuonna paita on edelleen ravintolapuolen sponsoroima, mutta tällä kertaa kyseessä on brasserie henkinen baariravintola, jossa on erittäin hyvää lihaa, jonka asiakas käy itse lihatiskiltä valitsemassa ennen kuin chef vääntää siitä sapuskaa. Paidan kuosi on punavalkoruutu ja sen etupuolella on kuva lautasesta, haarukasta ja veitsestä sekä tietysti raflan logo tuohon lautasen keskelle aseteltuna.

Onhan tuo paita nyt ruma kuin synti (no kato vaikka itse!) mutta mielestäni tuo on markkinointimielessä aivan nerokas idea, pääasiassa siksi että tuo paita on aiheuttanut viikonlopun aikana aivan valtavan palauteryöpyn ja ihmiset ovat vaahdonneet menemään siitä niin paljon, ettei kukaan tule ihan hevillä unohtamaan tämän firman nimeä. Porukka on riehunut menemään että "siellä ne meidän pojat pelaa pöytäliinoissa" tai "jos jo lämmittelypaita oli tällainen niin ihan kauhulla odotan oikeaa pelipaitaa" tai sitten "possupaita, te olette ottaneet makkarafirman käärepaperit ja tehneet niistä pelipaidan" tai vaikka "hillopurkin kansi". Aika kärkkäitä eikö! ;D

Moni oli tosiaan sitä mieltä että olemme myyneet tyyliin sielumme, että lämmittelypaita ei saisi olla näin iso mainos sponsorille. Toisaalta joo, ymmärrän, mutta toisaalta sitten taas en. Maissa joissa jääkiekko on megalomaaninen miljoonaluokan bisnes, jota voidaan verrata budjetissaan jalkapalloon tai rugbyyn, on ymmärrettävää, että näin härskejä tyylierheitä ei päästetä ehkä sattumaan ja lämmittelypaita on vain erilainen versio normipelipaidasta, mutta Ranska ei ole tällainen maa. Joukkueet joutuvat myymään vähän isompaa siivua itsestään, jotta saadaan kalastettua isompia sponsoreita. Tällöin sivukärsijänä on katsojan verkkokalvot lämmittelyjen ajan. Mutta ketä oikeasti haittaa jos tällä rahalla saadaan kehitettyä joukkuetta ja rosteriin palkattua seitsemän maajoukkuemiestä ja valmentajaksi yksi ranskalaisen jääkiekon legendoista? Ehkä sen kestää, että hetken aikaa kentällä pyörii joukkueellinen ranskalaisen Cochonou makkaramerkin käärepaperia muistuttavaan ruutupaitaan sommistautuneita kiekkoilijoita, jos he kuitenkin siihen oikeaan peliasuun vaihdettuaan ja peliminuuttien käynnistyttyä pelaavat tasokasta kiekkoa? Itseäni ainakin hävetti enemmän viime vuonna vanhan valmentajan aikaan, kun mikään ei mennyt oikein, peli oli hukassa ja niin oli kaikki muukin. Olihan meillä nätimpi lämmittelypaita, mutta silläkö sitä kiekkoa pelataan ja voitetaan mestaruus? No niin, sitä minäkin.

No nyt meni tunteisiin minullakin, mutta sellaista se täällä Ranskassa näiden ranskalaisten kanssa välillä on. Aikamoista uhoa ja intohimoista suhtautumista ihan kaikkeen ja ei mihinkään. Mutta kyllä nämä täälläkin ihan oikeilla jäljillä tuon lätkän suhteen on, ehkä halliasioista voitaisiin pari sanaa vaihtaa mutta ei nyt avata sitä Pandoran lipasta tällä kertaa. Keskitytään sen sijaan riemuitsemaan sitä, että meikäläisen horror työputkikammassa on enää kolme piikkiä jäljellä ja viikonloppu häämöttää jo silmissäin! Pepsi max kippis sille ja leppoisaa viikkoa kaikille!

x Marianne