Kotimatkalla

Hei vaan!

Miulla se on kotimatka kuulkaa ihan täydellä tohinalla päällä. Viime yönä lennettiin Balilta Bangkokiin ja tiistaiyönä jatketaan täältä kotisuomeen. Vähän mälsää, mut toisaalta kyllä superkivaa.

Superkivaa koska on jo vähän ikävä äitikarhua. Ja hanavettä. Ja hampurilaisia. Ja coca-colaa. Täällä on vähän pahaa kokista, mut oon mie sitä juonu silti joka päivä ainakin kaks tölkkiä. Jotkut asiat on hyvä pitää ennallaan.

Sen lisäks, että oon työtön, on pian myös koditon. Jee. Eli vuokrasopimus on irtisanottu ja seuraavaks täytyis keksiä joku kiva työharjottelupaikka tuolta pohjosesta. Tai jos ei oo harkkapaikkaa tarjolla, ni ihan työpaikka sopii myös.

Vaihtoehtosesti jos jostain muualta Suomesta tai ihan mistä vaan sattuis löytymään joku hyvä mesta harjottelulle, ni voin mie lähtee.

Kodittomuutta treenasin tänä aamuna, kun nukuin lennon jälkeen meijän hotellin lattialla, koska ei saatu huoneita heti aamusta. Villatakki peittona ja reppu tyynynä. Onnistu ihan hyvin, eli miusta tulee varmasti ihan kelpo koditon. Keskiverto nyt ainakin.

Tosi jännää, etten yhtään tiijä missä oon kuukauden päästä. Ja tosi kivaa myös. Toivottavasti jossain kaukana. Tai sitten jossain lähellä, mistä tuota tietää. Äitin sohvalla. Hihi.

Olin jo suunnitellu et rupeen kirjailijaksi tällä reissulla ja jään Indonesiaan. Eilen sitten kuulin, että seittemän metrinen käärme oli tuosta noin vaan pistelly naisen poskeensa. Y.Ö.K.

Hyi helvetti. Mie en keksi yhtään järkevää syytä miks pitää olla seittemän metrisiä käärmeitä olemassa? Jos ihan tarkkoja ollaan, en keksi yhtään järkevää syytä miks koko käärmeitä pitää olla olemassa.

Okei joo luonnon monimuotoisuus ja ravintoketjut ja joo. Mutta ne ovat niin pelottavia ne käärmeet. Ne itseasiassa pelottaa minuu niin paljon, etten pysty kattomaan edes kuvia niistä. Saatikka liikkuvaa kuvaa.

Menee silmä väkisinkin kiinni ja tulee minuutteja kestävä kananliha. Hyi. Vaikka täällä Bangkokissa ei tarttee käärmeistä huolehtiakaan, ni ei tää silti ole kiva paikka. Tunkkainen kuvaa tätä varmasti parhaiten.

Mie otin myös ihan ihka ensimmäisen tatuointini tällä reissulla. Oon pitkään tienny, että otan kyseisen kuvion ja nyt tuntu just kuulkaa oikeelta hetkeltä, ku on tässä muutenki tullu ehkä vähän repästyä. Tässä on kuva siitä, eiks oo nätti!

Ei parempaa taustaa löytyny ku punanen roskis

Ei miul muuta moi.