Paha ruoka, pahempi mieli

 

Kuinka moni nauttii hyvästä ruuasta? Sama. Sitä oikein odottaa, että pääsee leikkaamaan ihanan mehevän pihvin ja syömään sen lisukkeineen. Ja ei, tämä ei ole kasvissyöjien provosointia, jotkut ihmiset ihan todentotta nauttivat lihan syömisestä.

Hyvä ruoka on hyvää. Entäpä huono ruoka? Se ärsyttää. Ensimmäistä kertaa ikinä sain ravintolasta ruokaa, jonka jätin syömättä.

Tosiaan eilen ja tänäänkin oltiin Helsingissä ja käytiin illalla syömässä siinä Hard Rock Cafessa. Täällä on nyt yksi ei niin tyytyväinen ruokailija. Ja tuolla parin kilsan päässä on toinen. Tiettävästi kolmas epätyytyväinen löytyy sieltä Helsingin suunnalta.

Ja jos muut asiakkaat eivät ole olleet syysflunssan kourissa ilman makuaistia, niin meitä on varmasti paljon lisää.

Pohjustan nyt ensin sen verran, etten tosiaan kuvittele saavani kyseisestä ravintolasta makuhermoja kutkuttelevaa kokemusta. Tätä kokemusta varten on olemassa esimerkiksi ravintola Wolkoff Lappeenrannassa. Ei voi edes verrata.

Kuvittelen kuitenkin, että ravintola pystyy toteuttamaan tarjoamansa annokset edes keskinkertaisesti. Tämä suoritus oli mikroaterian tasolla, joten 34 euroa on melko paljon. Ihan helvetin paljon itseasiassa.

Sillä hinnalla odottelin, että saisin pihvin tilaamallani kypsyydellä juuri paistettuna. Tällä kertaa odottelimme (liian suurta) laskua kauemmin kuin itse ruokaa, joten se kertonee jonkin verran antimien laadusta.

Listassa annostani kuvattiin jotakuinkin seuraavanlaisesti:

 

225 g:n sisäfileepihvi grillattuna toivomallasi kypsyysasteella ja päällä maustettua persiljavoita. Tarjotaan maukkaan perunamuusin ja tuoreiden kasvisten kera.

 

Näinhän se on, että aina voi toivoa. Tällä kertaa toive ei toteutunut ja seuraavaa kertaa ei ikävä kyllä tule.

Maukas muusi. Nooo varmaan se oli maukasta pari päivää sitten, kun se oli valmistettu. ”Lohkeava ja rutikuiva” olis kuvannu kyseistä kasaa paremmin.

Kasvikset olivat jäässä sisältä, joten hieman epäilen niiden tuoreutta. Eihän sitä tietysti tiijä, jos kaupunkilaiset on niin vieraantuneita ruoantuotannosta, että porkkanatkin poimitaan jäisinä maasta. Persiljavoi oli tosi hyvää.

Tuosta listan kuvauksesta puuttuu maininta annokseen kuuluneesta täyteläisestä pippurikastikkeesta. Harmittavasti kastikkeen täyteläisyys oli unohtunut keittiöön ja tutiseva olomuoto muistutti hämmästyttävän paljon sammakonkudun ja mutavellin yhdistelmää. Ja myös epäilyttävästi Knorrin valmiskastiketta.

Että ei se nyt sitte ihan menny putkeen. Palvelu oli kuitenkin hyvää, joten tippi oli ainoa asia, jonka mielelläni tästä lystistä maksoin. Onneks ilta oli muuten tosi onnistunut ja hauska. Hetkittäin jopa ratkiriemukas, tästä myöhemmin varmasti kattavammin lisää. Ihanan loskasta huomenna alkavaa uuttaviikkoa kaikille!

PS. Robin sano keikan lopulla ”jumalauta”. Hui kamala. Taitaa tauko tehdä hyvää.

 

Hard Rock Hallelujah

-Emmi Karoliina