Posket tutisten

Moikka vaan kaikille.

Mie ostin tänään kameran. Aijon ruveta valokuvaamaan ihan toden teolla ja ensimmäinen kohdekin on jo valittu! Mie tietysti.

No ei sentäs, vaan tuo kuu mikä tänään pimenee, on miun kohteena. Odotan uskomattoman upeita otoksia.

Toivottavasti sen kameran mukana tulee myös taito kuvata, koska kaiken tämän ultimaattisen osaamisen keskellä miulta uupuu semmonen.

Tai vaihtoehtoesti jos jollain on tarkat tärpit Olympuksen pen –kameralla kuvaamiseen, ni antaa tulla hetimiten.

Viime viikonloppuna oltiin LeviLoven kanssa Kerimäellä hänen isovanhemmilla pari yötä. Saunottiin, uitiin ja nukuttiin rantamökissä pitkään. Ai ettien että se oli rentouttavaa.

Sieltä poispäin tullessa koukattiin Lappeenrannan kautta ja käytiin syömässä ihan tajuttoman hyvät pizzat linnoituksessa sijaitsevassa Valliravintolassa. Suosittelen!

Siinä tehtiin ihan kahdella tapaa historiaa, nimittäin ihka ensimmäistä kertaa elämäni aikana mie söin pizzani veitsellä ja haarukalla. Ja söin muuten koko pizzan. Huikeeta olla aikuinen.

Lappeenrannasta jatkettiin Espooseen ja siinä matkan varrella sattu kaks hassun hauskaa kommellusta.

Eka oli semmonen, että ensimmäistä kertaa ikuna miulle välähti tolppapoliisi. Jännityksellä odotan sanktiota, kun tais olla vauhtia satakakskyt ja rajotus olikin kahdeksankymmentä. Uuups.

Toinen kommellus oli miun omasta mielestä paljon hauskempi. Minuu kävi tietysti siinä matkaa taittaessa väsyttämään ihan kamalasti, mutta torkkujen ottaminen ei kuskinsaappaissa oikein sovi.

Pysähdyttiin siis Kuninkaantien aakkosille ja mie poltin tupakan sekä kattelin melkein viereisen parkkiruudun Ferraria.

Nooo sitte minuu kävikin väsymyksen lisäksi pissittämään, joten kirmasin vessaan, joka oli muuten rakennettu ihan yhtä kauas maanpinnasta kuin länsimetrokin. Hassut hesalaiset.

Siellä vessassa sain kuningasidean, että vähän huuhtelen kasvoja, jos uni katoais esimerkiksi viemäriin. Joo, siis oikeesti ihan hyvä idis. Kaikki tietää, että viileä vesi virkistää mukavasti.

Itse ongelman mie kohtasin siinä vaiheessa, kun rupesin ettimään paperia, johon kuivata nassu. Ei nimittäin ollu. Oli vaan semmosia puhallusmasiinoita.

Niinpä. Hurrrrr hurrrrrr posket lepattaen kuivasin naamaa sen tuulettimen alla. Oon melko varma, että näytin samalta ku semmonen löysäposkinen koira, joka on työntäny pään auton ikkunasta ulos moottoritiellä.

Jaksaa yllättää itteänikin tää jatkuva onnistuminen. Huisia.

Moikku,

Emu