Suomalainen mies.

Ja nainen ja myös kenkäteline. Julkasin tuon edellisen Indonesian kauheutta kuvailleen tekstin yhdessä bloggaajien ryhmässä. Postauksen alle tuli kirjoittajakollegalta kommentti, jossa peräänkuulutettiin niitä oikeita kamalia kokemuksia. ”Kirjottakaa niistä paskajutuista pliis.” Ei miellyttäny miun auringonlasku- ja palmukuvat häntä sitten alkuunkaan.

Vastasin siihen kirjoittavani kyllä. Vastaamisen jälkeen rupesin miettimään, että suomalainen peruskatkera ja kateellinen luonne on kyllä jännä.

Halutaan, että lomallakin toisilla ihmisillä menis vähän perseelleen ja olis pikkusen paskaa ja sen lisäksi vielä kamalaa. Onhan se huomattavasti kivempi, jos tuntematon ihminen ei ihan kauhean paljon eikä varsinkaan liian usein pääsisi nauttimaan elämästään. Mieluiten ikinä.

Ku peiliin kattois.

Oikein paras tilanne olis tämmösen ihmistyypin mielestä ehkä sellanen, että tulis lomalaiselle heti ensimetreillä ruokamyrkytys ja vessassa vietettyjä vuorokausia kertyis mieluusti ainakin kaksi. Kenties skootterionnettomuudessa vois lomalaiselta irrota jalka, jonka onnekas kulkukoira siitä sitten nappais mukaansa ja hautaisi jäänteet johonkin tunkiolle aarteenaan. Poikaystävä tietysti löysi uuden vaimokokelaan jo Helsinki-Vantaan lentokentältä. Ehkä jopa kaksi.

Siinä vois sitten tuntemattomat ihmiset olla hyvillään, kun on menny päin persettä aika, jonka piti olla kaikkien unelmien täyttymys. Kotiin tulis surkea yksijalkainen Emmi perse ruvella paskomisesta.

Ei kai kukaan ehdoin tahdoin hakeudu lomalle paikkaan, josta ei pidä? Toki vastoinkäymisiä ja ikäviä kokemuksia voi tulla eteen, vaikka kohde olis huolella valittu.

Miks mie kirjottaisin kokonaisen postauksen Kuta Beachin turistimeiningin kamaluudesta, kun vietin kyseisessä paikassa ehkä 12 tuntia, joista vähintään puolet meni nukkuen. Miun Bali on ihan jotain muuta kuin kyseinen ranta.

Miten se voi olla keneltäkään muulta pois, jos joku toinen on onnellinen. En mie kertakaikkisesti tajua. Vaan eipä miun ihan kaikkea tarvii tajutakaan.

Luojalle kiitos maailmaan mahtuu ihan mahtavia tyyppejä, ilman teitä ja heitä ei tässä elossa olisi mitään mieltä.

Ylihuomenna kohti Sumatraa, kuinka jännittävää!

XoXo,

Emmi Girl