Valtakunnassa kaikki ok

Sunnuntaina eli siis eilen lennettiin Kambodzaan ja kentältä suunnattiin iloisen taksikuskin avustuksella satamaan. Hän kertoi, ettei yhtään tykkää kiinalaisista, koska ne tupakoi ja roskaa.

Siinä mie takapenkillä katsoin parhaaksi laittaa aijemmin kädessäni olleen Pall Mall-askin syvälle kangaskassin pohjalle.

Satamassa hypättiin lautalle ja lautta kuljetti meijät tänne Koh Rong Samloem -saarelle.

Se lautta oli siitä hauska, että aina kun mie kuvittelin, että nyt on maksimivauhti saavutettu, koska koko laitos piti sellasta mekkalaa, että olis voinu luulla olevansa suuremmallakin valtamerialuksella, ni kattia kanssa, aina löyty uus vaihde, kovempi vauhti ja tietysti myös ääni.

Niin on tämäkin länkkärimimmi sen verran kermaperse, ettei ole ihan tollaseen menoon tottunu.

Saari on söpö ja nätti ja aamuisin kamalan roskainen. Ihmisperse on niin typerä, ettei osaa arvostaa luontoa ja sen kauneutta, vaan pilaa kaiken överikulutuksella ja roskaamisella.

Rantavedessä kelluvat tupakantumpit, oluttölkit ja muu roska ei tee oikeutta valkoiselle hiekalle ja turkoosille merivedelle. Jos joku yllätty.

Päivän mittaan paikalliset siivoavat suurimmat roskat pois, jotta turistin mielikuva paratiisisaaresta ei vaurioitu.

Vituttaa ihmisten idioottimaisuus. Tehkää tälle pallolle palvelus ja vähentäkää muovin ja kaiken muunkin kuluttamista. Jooko.

Tänään eli maanantaina suunnattiin pois saaren päärannalta tänne toiselle puolelle, joka on hiljasempi ja internetitön myös.

Voisinpa kirjottaa tähän, että 1,5km kävelymatka viidakon läpi oli ihana kokemus. No ei ollu. En ihan ollu tietonen siitä, että reitti tarjoilee kiipeilyä juurakoiden ja kivirykelmien päällä, alla ja sisällä. Vähintään.

Jos olisin tienny, olisin saattanu laittaa jalkaani esimerkiks lenkkarit varvassandaalien sijaan. Syke oli koko matkan tasolla säikähtänyt päästäinen, koska hommasin itelleni semmosen pienen reissuflunssan tietysti ja selässä oli viistoistakiloa rinkkaa.

Loppumatkasta LeviLove yritti tsempata, ettei enää pitkä matka ole tallattavana, johon mie totesin semmosella hyvin hempeellä äänellä, että turpa kiinni ja kävele.

Nyt alkaa lenssu helpottaa ja LeviLovekin näyttäis selvinneen miun mielenilmauksesta ilman suurempia traumoja. Toivottavasi ainakin.

Kuulemisiin,

Emu