PUHEKOHTAUKSIA JA KARVALIIVI

Tiedättekö sen tunteen, kun olisi niin paljon sanottavaa, mutta ei kumminkaan osaa sanoa mitään. Mä tiedän, vähän liiankin hyvin. Toisinaan vaikeinta on vain aloittaa, sillä ei tiedä mitä sanoisi. Niin paljon sanottavaa, mutta ei vain tiedä mistä lähtisi liikkeelle. 

Sama ongelma on toisinaan tämän blogin kanssa. Tälläkin hetkellä mulla on kamala hinku päästä postailemaan tänne. En kumminkaan tiedä mitä kertoisin, vaikka kerrottavaa kumminkin on. Tämä on kai verrattavissa siihen, kun välillä vain tekee kamalasti mieli puhua jonkun kanssa, vaikka ei olisi mitään sanottavaakaan. Silloin yleensä joku ystävistäni saa toimia kuuntelijana, kun pölpötän mitä sylki suuhun tuo. Onneksi on ystäviä, jotka jaksavat kuunnella myös niitä mun vähemmän järkeviä juttuja. Please, sanokaa etten ole ainoa, vaan siellä on muitakin, kenelle iske välillä tällaisia puhekohtauksia?

Ehkä voisin kertoa teille jotain asustani. Kuvissa näkyvä asu on mun luottolämmittäjä talvisin. Pehmoinen pörröneule yhdistettynä karvaliiviin. Ei kuulkaa tämä yhdistelmä päällä tarvitse palella. Nytkin napattiin nämä kuvat ulkona nollakelissä, eikä palellut yhtään, vaikka ilman takkia keimailinkin jonkin aikaa. Ja taustakin näissä kuvissa osui nappiin. Mikä olisikaan ollut parempi tausta tälle suloiselle asulle, kuin tuo suloinen vaaleanpunainen seinä?

Neule & farkut Bik bok, karvaliivi Zara, saappaat Vagabond

Tämän päivän olenkin pitänyt kokonaan koulujutuista vapaata. Jotenkin rentouttavaa, vaikka takaraivossa kokoajan kolkuttaakin se, että pitäisi lukea. Huomenna kumminkin aion paneutua taas kunnolla koulujuttujen pariin, joten voin nyt hyvillä mielillä vähän chillata. Ensi viikolla pitääkin suunnata kevään ensimmäisiin kirjoituuksiin, jäiks. Nyt kumminkin mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!