VALMIINA VALMISTUMAAN?

Huiii, huomenna koittaa viimein se päivä, kun minäkin saan painaa valkolakin päähäni. Tuota päivää on kyllä odotettu niin kauan. Vatsanpohjaa nipistelee jo, kun ajattelen huomista. Olenhan varmasti muistanut kaiken? Onhan kaikki varmana järjestetty? Kotona meillä on ollut varsinkin kova sähellys päällä viimeiset pari päivää, kun äiti on puunannut jokaista nurkkaa puhtaaksi. Itse olen suosiolla päättänyt pysyä vähän kauempana ja auttanut pienemmissä valmisteluissa. Aika valmiilta täällä alkaa kumminkin jo näyttämään.

Musta on hurjaa, että huomenna kolmen vuoden lukiotaipaleeni on virallisesti ohi. Vaikka näihin kolmeen vuoteen on mahtunut paljon rankkaa opiskelua, viimeisimpänä ylioppilaskirjoitukset, niin päällimmäisenä lukiosta jää kumminkin mieleen sen kaikki hyvät kokemukset. Tutustuin parhaaseen ystävääni siellä ja sain monia muita elinikäisiä ystäviä. Kaikki tapahtumat, kuten wanhat ja penkkarit ovat asioita, joita tulen muistelemaan vielä kiikkustuolissa. Lukio antaa hyvät eväät elämään ja tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin. 

Siinä missä huomiseen tietyllä osin liittyy haikeutta, niin liittyy siihen myös paljon iloa ja onnea. Olen kumminkin hyvin onnellinen siitä, että lukio on vihdoin ohi, sillä en siellä rehellisesti sanottuna olisi jaksanut olla enää yhtään kauempaa. Olen itse kumminkin hyvin luova ihminen, eikä pelkkä pänttääminen ole oikein juttuni. Sen takia on ihanaa, että voin jättää sen taakse ja keskittyä niihin asioihin, joista tykkään. Vaikka en ensi syksyksi pääsisi vielä kouluun, niin silloin ei lannistuta, vaan keksitään jotain muuta vuodeksi ja yritetään uudelleen. Nyt on aika elää, tehdä ja kokea!

Lopuksi haluan toivottaa superpaljon onnea kaikille uusille ylioppilaille sekä muille valmistuville! Ajatelkaa, me tehtiin se!!