Kekkosen sutinoilla ja rock'n rollilla Eturivin tähdeksi

Useampi tuttavapiiriini kuuluva on kysynyt mitä kirjoitin katsottuani Kruunupuiston kesäteatterissa näytelmän Kekkonen - syntymästä kuolemattomuuteen. Tekstin perusteella kun tehtiin valinta kolmen "loppukilpailijan" välillä siitä, kenestä tulee Eturivin tähti. No, eihän tämä mikään salaisuus ole. Voila!

KEKKOSESSA ON SUTINAA JA ROCK’N ROLLIA

Kekkoslandialaisessa lapsuudessani äitini päivitteli maailman menoa ja lapsiensa tekosia usein sanomalla:”Voi hyvä Sylvi! Välillä lause oli aavistuksen pidempi:”Voi hyvä Sylvi ja muut Kekkosen naiset!”. Tuolloin en vielä ihan täysin ymmärtänyt sanotun koko merkitystä. Äidin äänen sävy kertoi oleellisen. Yli 20 vuotta Kekkoslandiassa eläneenä ja lukuisten kekkosaiheisten tekstien lukemisen jälkeen asia on auennut. Sylvin puoliso Urho Kekkonen oli paitsi valtiomies myös naistenmies ja tätä Sylvinkin piti sietämän. Mutta voiko Kekkosesta saada ”kesäteatterimuottiin” sopivan näytelmän? Hauskan, kepeän ja viihdyttävän siis.

Jo avoimissa harjoituksissa, joiden järjestämisestä suuri kiitos kuuluu Timo Rissaselle, tykästyin Kekkoseen. Esityksen nähtyäni totesin, että Kekkosessa on kesäteatterilta vaaditut elementit kohdillaan pikkutuhmuuksia ja kaksimielisyyksiä unohtamatta. Kaltaiselleni Kekkoslandiassa eläneelle näytelmä aukeaa parhaiten, mutta sopii ilman muuta tuoreemmallekin tapaukselle. Kekkosessa viihdyttää ja kiihdyttää ennen kaikkea Paavo Väyrynen, tuo tältäkin vuosituhannelta tuttu ”presidenttiwannabe”. Muitakin Kekkoseksi Kekkosen paikalle pyrkineitä on juonessa mukana. Yleisökin saa osallistua ja kaiken lisäksi Kekkosessa on sutinaa ja rock’n rollia! Voiko enempää toivoa?

Sutinat eivät tosin liity vieraisiin naisiin toisin kuin Kekkoselta voisi odottaa. Urkilla on näyttämöllä sutinaa vain Sylvinsä kanssa ja sitäkin kaikin puolin sopivasti ja siveästi. Kulissien kätköissä sutinaa on varmasti sitäkin enemmän, koska näyttelijöiden pitää vaihtaa asua seuraavan roolihahmon näyttämölle astumista varten todella nopeasti. Lyhimmillään arvelen tämän tapahtuvan alle kymmenessä sekunnissa. Siinä on haastetta näyttelijälle, puvustajalle ja avustajille!

Sitä nyt sopii odottaakin, että Kekkosen aikalaisia, poliitikkoja ja valtiomiehiä, nähdään näyttämöllä, mutta onko kaikki nähty faktaa vai sittenkin fiktiota? Näytelmässä kun voidaan ottaa tässä suhteessa vapauksia. Mahtoiko YYA –sopimus syntyä kerrotulla tavalla tai voittiko Urkki Hitlerin pituushypyssä? Tai oliko niitä sutinoita sittenkin eli valitsiko Kekkonen Neuvostoliitossa käydessään bumtsibumit bum-bumin tai klunk-klunkin sijaan Nikita Hrustsovin esitellessä protokollan ulkopuolisen ajan viettämisen vaihtoehtoja?

Näytelmän musiikkivalinnat yllättävät ainakin minut. Mitä tekevät Anssi Kelan Nummela, Kikan Mä haluun viihdyttää ja Yön Rakkaus on lumivalkoinen Kekkosesta kertovassa näytelmässä? Kaikki musiikkia, joka on julkaistu Kekkosen kuoleman jälkeen! Ajatuksena ehkä kornia, mutta hyvin istuvat näytelmään ja vievät tarinaa hienosti eteenpäin saaden yleisön vuoroin nauramaan ja kyynelehtimään. Ja jouhevasti käy Kekkoselta rock’n roll Eppu Normaalin tahtiin!

Edellä muutama syy siihen miksi minä niin tykkään Kekkosesta! Poskia alkaa kuumottaa ja vatsanpohjassa asti tuntuu, kun vaan ajattelenkin Kekkosta! Kekkosesta kun voi nauttia myös puhvetin puolella. Oluena.

***

Kirjoitin tekstin kesän keskellä heinäkuussa. Kesä on mennyt, kesäteatteri siirtynyt talveksi telakalle ja näytelmä sitä myötä poistunut ohjelmistosta. Kekkonen - syntymästä kuolemattomuuteen jää muistoihini siksi, että tavallaan sen ansiosta pääsen kokemaan jotain ainutlaatuista. Näytelmän avoimista harjoituksista innostuneena laitoin hakemukseni Eturivin tähdeksi.

Siteeraanpa vielä uudemman kerran useampaan otteeseen kuultuja vuorosanoja näytelmästä - isosti muunnellen tosin:Minä niin tykkään siitä mitä kaikkea Eturivin tähdellä edessään onkaan. Poskia alkaa kuumottaa ja ihan vatsan pohjassa asti tuntuu, kun vaan ajattelenkin sitä!