Saanko esitellä:Naamioiden nainen

 

Eturivin tähtenä tapaan ”kulisseissa” ihmisiä, jotka itse eivät koskaan pääse näyttämölle, mutta heidän työpanoksensa on tärkeää esityksen onnistumisen kannalta. Tulen esittelemään näitä oman alansa ammattilaisia myös teille, hyvät blogini lukijat. Aloitan tämän ”Esiripun takaa” –sarjan Emma Jussila-Schermanista, naisesta naamioiden takana.

Emma työhuoneellaan. Mitähän tässä on aluillaan? (Kuva:Emma Jussila-Scherman)

Emma on lappeenrantalainen nukketaiteilija ja naamionrakentaja. Hän valmistaa kaikki vuonna 2006 perustamansa Teatteri Kareluksen esityksissä käytettävät nuket itse. Tämän lisäksi Emma esiintyy ja dramatisoi Teatteri Kareluksen näytelmät. Emman Turun taideakatemissa ja Prahassa, Tsekin tasavallassa hankittua ammattitaitoa ja apua tarvitaan aika ajoin myös muissa teattereissa. Kun tarvitaan visuaalisia tehosteita, nukkeja ja naamioita, kutsutaan Emma paikalle.

Myös Teatteri Imatra on kutsunut Emman apuun useammankin kerran. Esimerkiksi vanhan teatterirakennuksen viimeiseksi jääneen Hobitti –näytelmän naamiot ja susilauman asut olivat Emman käsialaa. Kruunupuiston kesäteatterissa eräs Emman Hobittia varten tekemä naamio näyttäytyi uudemman kerran villisikana, jota Kekkonen yhdessä Hrustsovin kanssa jahtasi.

Emma on valmistanut naamiot parhaillaan ohjelmistossa olevaan näytelmään Kaunotar ja hirviö. Hirviön kokonaamion lisäksi palvelijoilla on osan kasvoja peittävät naamiot.

Emman mukaan naamion tekemisessä lähtökohtana on aina näyttelijän olemus. Näyttelijä ja hänen päänsä muodot on kuvattava ennen kuin naamion valmistaminen voi alkaa. Naamion pitää ”istua” näyttelijän päähän ja sen välityksellä näyttelijän ilmeiden on välityttävä katselijoille. Hirviön naamio on tästä syystä ison leijonanharjan kaltainen. Tavoitteena on ollut luoda sympaattinen, pehmeä, mutta vakuuttava hirviö. Hirviön naamio saa olla Emman mielestä pelottava, mutta ei kuitenkaan liian pelottava tai luotaantyöntävä. Kaikki sadun tuntevat tietävät, että vaikka ulkokuori on hirviömäinen, sisältä hahmo on kiltti ja ystävällinen.

Viimeistä silausta vaille valmis Hirviön naamio. (Kuva:Emma Jussila-Scherman)

 

Edellä mainitusta syystä Hirviön koko pään peittävän naamion hipiälle on sipaistu hiukan kultaa, onhan hirviö oikeasti kuninkaallinen prinssi ja sisimmältään hyväsydäminen. Naamion pohjana on käytetty paperimassaa ja vaahtomuovia. Onpa siinä muutamia salaisia ainesosasiakin. Naamio on maalattu akryylimaalilla ja harjas on Emman värjäämää vanumateriaalia ja huovutusvillaa. Ideasta valmiiksi naamioksi suunnitteluineen, piirtämisineen ja materiaalin hankintoineen Emmalta kului noin kolme kuukautta. Yksilöllistä tekemistä ja aikaa vievää siis tuo naamioiden rakentaminen.

Emman kätten jälki on halukkaiden ihailtavana Pikku Hiisi –näyttämön Kaunotar ja hirviö esityksissä, jotka jatkuvat aina joulukuun alkupuolelle saakka. Esityksen jälkeen yleisölle tarjoutuu mahdollisuus tutustua naamioon tarkemmin, kurkistaa vaikka sen sisälle. Kaunotar ja hirviö nimittäin tulevat heti esityksen jälkeen lämpiöön tapaamaan yleisöä.

Hirviö kaunottarineen valmiina astumaan näyttämölle. (Kuva:Ari Nakari/Teatteri Imatra)

 

Emma Jussila-Scherman ei siis kuulu Teatteri Imatran henkilökuntaan, mutta on ollut monessa esityksessä mukana tekemiensä naamioiden kautta. Emma ei ole minulle ihan uusi tuttavuus, se on pakko tunnustaa. Olemme tutustuneet muutama vuosi sitten toimiessamme vapaaehtoisina Mustan ja valkoisen teatterifestivaaleilla. Onpa Emma kerran yöpynyt sohvallanikin jättäen kiitokseksi kaulimen, jota käytän vieläkin. Nimittäin teatterin lisäksi kiinnostus leipomiseen ja viineihin yhdistävät meitä. Molemmat, Emma ja minä, taidamme muun muassa riisipiirakoiden (pakkoa välttää karjalanpiirakka –sanaa, koska toisin kuin Emma, en ole alun perin Karjalan neitoja) tekemisen jalon taidon. Herkuttelun huippua meille molemmille voisi olla omin pikku kätösin valmistetut riisipiirakat graavilohella päällystettynä. Juomaksi niiden kera valikoituu molemmille maistuva, sopivasti viilennetty Alsacen Pinot Gris. Ja jälkiruuaksi nautitaan ilman muuta loistavan kakkutaituri-Emman tekemää kakkua!

 

Käytettyjä lähteitä ( Emma Jussila-Schermanin oman kertoman lisäksi):

Lappeenrannan uutiset. 2016. Emma Jussila-Scherman vuoden lauritsalalainen. http://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/425791-emma-jussila-scherman-vuoden-lauritsalalainen. Luettu 3.9.2016.

Kemppainen, H. 2016. Imatran teatteri tarvitsi hirviön – apuun kutsuttiin lappeenrantalainen nukketaiteilija. http://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/424711-imatran-teatteri-tarvitsi-hirvion-apuun-kutsuttiin-lappeenrantalainen. Luettu 3.9.2016.