Saanko esitellä:Ensivaikutelman luojat

Järjestyksenvalvoja on useimmiten ensimmäinen henkilö, jonka teatteriesitystä katsomaan tuleva tapaa. Parhaimmillaan järjestyksenvalvoja on toivottamassa asiakkaat tervetulleeksi teatteriin jo ulko-ovella. Hänet tavataan viimeistään narikassa ja sitten salin ovelta lippuja tarkastamassa. Hän myös toivottaa sinulle hauskat illan jatkot poistuessasi teatterilta.

Tällä kertaa kirjoitan siis järjestyksenvalvojista, tutummin järkkäreistä, ja siitä mitä heidän tehtäviinsä teatterilla kuuluu.

Järjestyksenvalvojat ovat teatterin avainhenkilöitä monessakin mielessä, vaikka he eivät yleensä kuulu teatterin omaan henkilökuntaan. Järjestyksenvalvontapalvelut hankitaan useimmiten ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Näin myös Teatteri Imatrassa. Järjestyksenvalvojat vaikuttavat kuitenkin omalta osaltaan teatterikäynnin onnistumiseen luomalla ensivaikutelmaa teatterista. Ja koska he ovat yleensä myös viimeinen asiakkaan tapaama henkilö teatterilla, ovat he avainasemassa hyvän jälkivaikutelman jättämisessä.

Miksi teatterilla sitten on järjestyksenvalvojia? Onko siellä edes järjestyshäiriöitä?

Vuodelta 1999 peräisin olevan kokoontumislain mukaan yleisötilaisuuksissa on oltava järjestyksenvalvojia. Teatteriesitys on mitä suurimmassa määrin yleisötilaisuus, jollaisella tarkoitetaan erilaisia messuja, markkinoita, juhlia, seremonioita, kilpailuja, konsertteja tai muita tilaisuuksia, joihin muillakin kuin erikseen kutsutuilla on pääsy maksua vastaan tai ilmaiseksi.

Teatterilla onneksi on todella harvoin järjestyshäiriöitä, mutta järjestyksen ylläpitäminen on vain yksi osa järjestyksenvalvojan tehtävistä. Järjestyksenvalvojat huolehtivat erityisesti siitä, että kenenkään turvallisuus ei ole vaarassa, ja ettei toisten omaisuutta vahingoiteta eikä myöskään aiheuteta vahinkoa ympäristölle. Tarvittaessa järjestyksenvalvojilla on oikeus poistaa paikalta järjestystä tai turvallisuutta vaarantava henkilö. Päihtyneen, häiritsevästi tai uhkaavasti käyttäytyvän henkilön pääsy esitykseen voidaan estää, vaikka hänellä lippu olisikin.

Tammikuun lopussa pidettiin Teatteri Imatran ovet avoinna yleisölle. Kuvassa Vuoksen järjestyksenvalvojat ry:n puheenjohtaja Asko Pätäri valvomassa, että tungoksesta huolimatta on tuvallista. Uuteen taloon kävi tutustumassa yli 1000 henkilöä. Järjestyksenvalvojat joutuivat turvallisuussyistä välillä rajoittamaan sisäänpääsyä taloon ja saliin. (Kuva:Eturivin tähti)
Järjestyksenvalvojan tulee tuntea talon tilat tarkkaan, jotta hän hätätilanteessa osaa opastaa asiakkaita. Yksi monista Teatteri Imatran hätäpoistumisteistä löytyy salin vasemmanpuoleisen sisäänkäynnin "eteisestä". Tästä hätäpoistuttaisiin suoraan ulos Kallenkujalle.(Kuva:Eturivin tähti)

Järjestyksenvalvojana voi toimia henkilö, joka on saanut sisäministeriön määrittämän peruskoulutuksen. Hänen tulee olla täysi-ikäinen, rehelliseksi ja luotettavaksi tunnettu sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Lupaa järjestyksenvalvojana toimimiseen haetaan kotikunnan poliisilaitokselta. Viiden vuoden välein tulee käydä kertauskurssi, jotta järjestyksenvalvojana toimiminen voi jatkua.

Järjestyksenvalvojakoulutukseen sisältyy ensisammutusta sekä hätäensiapua. Järjestyksenvalvojan kuuluu perehtyä siihen mistä rakennuksen ensisammutuskalusto löytyy ja kuinka sitä tarvittaessa käytetään. (Kuva:Eturivin tähti)
Teatterilla järjestyksenvalvojan tunnistaa tästä merkistä. Suurissa ja varsinkin ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa tunnuksena käytetään samanlaisin tekstein varustettua keltaista liiviä. Se näkyy pientä kylttiä paremmin. Lisäksi mukana pitää olla järjestyksenvalvojakortti. (Kuva:Eturivin tähti)
Teatteri Imatran lämpiön tiloista löytyy muuten tällainenkin eli defibrillaattori. Laite antaa ohjeet siitä mitä missäkin vaiheessa tulee tehdä. Kenen tahansa maallikon pitäisi pystyä tätä käyttämään hätätilanteessa eli jonkun saadessa sydänkohtauksen. (Kuva:Eturivin tähti)

Tätä bloggausta varten jututtamallani Tiina Sarénilla luvat ovat kunnossa ja henkilökohtaiset ominaisuudet kohdallaan, sillä hän on toiminut järjestyksenvalvojana noin kuuden vuoden ajan. Viimeisen viiden vuoden ajan Tiina on tehnyt ”järkkärikeikkoja” ainoastaan Teatteri Imatrassa. Hänessä ei omien sanojensa mukaan ole urheilutapahtumien eikä oikein festareidenkaan järkkäriainesta. Tiinan mukaan ne on eri miehet ja naiset, jotka niihin sopivat.

Tiinan mielestä teatterilla tarvitaan kulttuurihenkistä asiakaspalvelijaa, jolla on pelisilmää, tilannetajua ja maalaisjärkeä. Kohtelias käytös, halu auttaa ja aito hymy kuuluvat hyvän teatterijärkkärin ”vakiovarusteisiin”. Tiinan sanoin ilmaistuna:

Asiakkaan pitää tuntea itsensä tervetulleeksi jo ovelta asti. Ensimmäisen kontaktin tulisi olla kuin lämmin halaus. Hymy luo hyvän olon ja tunteen siitä, että on tervetullut taloon.

Tiina ei ole koskaan teatterilla järkkärinä toimiessaan törmännyt varsinaisiin järjestyshäiriöihin. Silloin tällöin asiakkaille pitää kohteliaasti huomauttaa siitä, että esitysten tallentaminen esimerkiksi valokuvaamalla tai nauhoittamalla on kiellettyä. Tämä tehdään mahdollisimman huomaamattomasti ja yleensä vasta väliajalla. Ketään ei lähdetä tämän takia välittömästi katsomosta poistamaan. Siitä aiheutuisi vain tarpeetonta häiriötä.

Tiinan mukaan opastamisen lisäksi kaikenlainen auttaminen erilaisissa tilanteissa kuuluu työnkuvaan. Varsinkin talvella vaatteiden ja kenkien pukemisessa tarvitaan apua ja lähes joka kerta Tiina ja muut järjestyksenvalvojat ottavat valokuvia teatteriseurueesta tallennettavaksi asiakkaiden muistojen arkistoihin.

Kuva muistojen arkistoihin. Eturivin tähti kuvattuna Tiina Sarénin kanssa uuden teatteritalon avajaisensi-illassa. Tiina ei todellakaan vastaa kliseistä mielikuvaa jääkaapin kokoisesta järkkäristä. Reilusti alle 160-senttinenkin pärjää oikealla asenteella, maalaisjärjellä ja hymyllä. (Kuva:Teatteri Imatra)

Tiina mieleen on jäänyt eräs Kaunotar ja Hirviö näytelmän esitys, jolloin järkkärin apu oli erityisen tarpeen. Ryhmä päiväkotilapsia oli saapunut katsomaan esitystä. Pikku Hiisi näyttämöllä näyttelijät ovat alle askeleen päässä ensimmäisen rivin katsojista ja lisäksi näytelmän musiikki ja muut tehosteet pelottivat pikkuisia. Niinhän siinä kävi, etteivät päiväkotitätien sylit riittäneet, joten salin puolella istunut Tiina otti erään pelokkaan pikkutytön syliinsä. Yhdessä nämä kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta katsoivat esityksen loppuun. Lämmintä syliä ja halausta tarvittiin siis konkreettisesti. Voiko järkkäri saada parempaa kiitosta kuin tämän:

Kiitos täti, kun pelastit minut!

Tiina, niin kuin kaikki muutkin teatterilla työskentelevät järkkärit ovat Vuoksen järjestyksenvalvojat ry:n jäseniä, jotka nimellistä korvausta vastaan hoitavat pestinsä kukin vuorollaan. Rahallinen korvaus ei ainakaan Tiinalle ole tärkeintä. Muu aineeton pääoma, kuten hyvä mieli, jota järkkärinä toimiessa saadaan, merkitsee rahaa enemmän.

Järjestyksenvalvojien työpäivä teatterilla alkaa palaverilla noin tunti, puolitoista ennen esityksen alkamista. Yksi vuorossa olevista on nimetty vuoron esimieheksi ja hänen tehtävänään on varmistaa, että kaikki sujuu asianmukaisesti ja siten kuin asiakkaan – Teatteri Imatran siis – kanssa on sovittu. Ison näyttämön esityksissä on yleensä paikalla kolme ja Pikku Hiisi näyttämön esityksissä kaksi järjestyksenvalvojaa.

Asiakkaiden tervetulleeksi toivottamisen ohella järjestyksenvalvojat huolehtivat naulakkopalveluista sekä käsiohjelmien myynnistä. Tiinan mukaan asiakkaat yllättyvät iloisesti siitä, että erillistä naulakkomaksua ei Teatteri Imatrassa peritä, vaan palvelu sisältyy teatterilipun hintaan.

Mikäli katsojat haluavat muistaa näyttelijöitä kukilla tai lahjoilla, jätetään ne järjestyksenvalvojille. He huolehtivat lahjojen toimittamisesta kulissien taakse, näyttelijöiden lämpiöön.

Järjestyksenvalvojien tehtävänä on huolehtia lippujen tarkastuksesta ja asiakkaiden oikeille paikoille ohjauksesta sen jälkeen, kun teatterin tekninen henkilökunta antaa luvan ovien aukaisemiseen.

Vuoron esimies Mika Skoutti Tiina Sarénin kanssa valmiina avaamaan ovet, tarkastamaan liput ja ohjaamaan katsojat oikeille paikoille. (Kuva:Eturivin tähti)

Näytös alkaa pian ovien sulkemisen jälkeen. Ovien sulkeuduttua on muuten turha pyrkiä saliin. Järjestyksenvalvojat ohjaavat myöhässä tulevat asiakkaat teatterin lämpiöön odottamaan väliaikaa, jonka jälkeen he voivat mennä omille paikoilleen katsomaan loput näytelmästä. Näin menetellään siksi, että myöhästelijät häiritsisivät kesken saapumisellaan sekä näyttelijöitä että muita asiakkaita, siis koko esitystä.

Tarvittaessa katsoja voi toki poistua salista kesken esityksen. Tällöin salin puolella oleva järjestyksenvalvoja auttaa poistujaa vaikkapa näyttämällä taskulampulla valoa, jotta asiakas ei pimeässä salissa liikkuessaan kaadu ja satuta itseään eikä muutenkaan aiheuta tarpeetonta häiriötä. Yksi järjestyksenvalvojista jää aina teatterin lämpiöön varmistamaan, että asiakkaiden naulakkoon jättämä omaisuus on turvassa ja tallessa. Samalla hän tietysti varmistaa, että mikään ulkopuolinen tekijä ei häiritse esitystä.

Väliajalla, ennen esityksen jatkumista, järjestyksenvalvojien tehtävänä on Tiinan mukaan tarkistaa vessat ja varmistaa, että kaikki ennättävät takaisin katsomoon. Esityksen jatkumisesta kertovat äänimerkit kuuluvat toki vessoihinkin, mutta näin varmistetaan ettei kukaan jää ovien ulkopuolelle.

Työvuoron päätteeksi, sen jälkeen kun kaikki takit narikasta on jaettu oikeille omistajilleen ja asiakkaat on hyvästelty, tarkistetaan vielä kaikki yleisötilat. Kenenkään henkilökuntaan kuulumattoman ei siis pitäisi jäädä rakennukseen. Se on turvallisuusasia.

Narikkalapusta muuten kannattaa pitää huolta. Omaisuuden turvasta huolehtimiseen kuuluu se, että takkia tai muuta naulakkoon säilytykseen jätettyä omaisuutta ei luovuteta ilman narikkalappua. Kunkin asiakkaan kuuluu saada omansa lähtiessään. Ei kuitenkaan hätää, jos narikkalappu katoaa. Narikkalappunsa hukannut asiakas joutuu ainoastaan odottelemaan, että kaikki muut ovat omansa saaneet. Naulakossa vielä tämän jälkeen oleva on mitä todennäköisimmin narikkalappunsa hukanneen omaisuutta.

Minullakin muuten on järjestyksenvalvojan pätevyys ja kortissa voimassaoloaikaa jäljellä yli kaksi vuotta. Josko Eturivin tähden pestin päätyttyä huhtikuun lopussa ryhtyisinkin teatterille järkkäriksi?! Kokemusta teatterijärkkärinä toimimisesta on kertynyt usean Mustan ja valkoisen teatterifestivaalin aikana vanhassa teatteritalossa, tunnen uuden Teatteri Imatran tilat myös kulissien takaa, joten osaisin ainakin opastaa asiakkaita ja saatella heidät turvaan tarpeen tullen. Lupa-asia ja kokemuspuoli ovat siis kunnossa. Henkilökohtaisista ominaisuuksista en osaa niinkään sanoa. Sen arvioikoot muut. Joka tapauksessa jäsenanomus Vuoksen järjestyksenvalvojat ry:lle on lähetetty.

Eturivin tähdestä teatterijärkkäriksi? Kuka tietää... Muodollisuudet on kunnossa eli järjestyksenvalvojakortissa on voimassaoloaikaa jäljellä, tunnuslaattakin on. Teatterilta kuulemma saa logoilla varustetun mustan työpaidan. Muut vaatteet ja asusteet on oltava omasta takaa... (Kuva:Eturivin tähti)