Oma koti kullan kallis

Sain mukavan kesäflunssan, totta kai sellaiseen saumaan kun kaksi työntekijää on kesälomalla, joten sairasloma ei ole ollut vaihtoehto. Eilen lähdin hieman aikaisemmin töistä kotiin, ja vietin kirjaimellisesti sängyssä 18 tuntia (okei poistuin vessaan pari kertaa). Good Wifen seitsemäs tuotantokausi ilmestyi jokin aika sitten Netflixiin, ja eilisen sairastelun aikana ja tämän illan aikana olen jo jaksossa 17... I know. Tänään oli lyhyt iltavuoro, joten maratooni jatkui toki aamupäivällä. Kunnon lepo ja yöunet tekivät tehtävänsä, tänään töissä olo oli jo siedettävä. Vielä huominen 10 h työpäivä sekä torstain lyhyt aamuvuoro olisi painettava töitä, ennen Juhannuksen Pietarin reissua. Joten ihan hyvä, että sairastan nyt, enkä sitten matkalla. Vielä pitäisi pakata sekä pestä, trimmata ja harjata Pyry ennen reissua, mutta torstaina ehdin hyvin töiden jälkeen hoitaa Pyryn vamistelun näyttelyitä varten.

En ole mikään puutarhuri, sisällä jos en itse onnistu tappamaan kukkia ja kasveja veden puutteeseen tai sitten liikakastelulla, niin kissa-neiti Minni hoitaa kasvien tuhoamisen. Siksi olenkin onnellinen, että meidän piha on niin sanotusti vanha. Siellä on siis paljon monivuotisia kasveja ja kukkia sekä vanhoja pensaita ja puita. Minä pääsen vähemmällä työllä, ja pihamme on mukavan suojaisa.

Alppiruusu
Rakastan tätä väriä!

Meidän pihalla kasvaa viiden eri lajeja olevan omenapuiden lisäksi jalosyreeneitä, niitäkin on ilmeisemmin erilaisia olemassa. En 100% varmuudella vanno, mikä lajike meidän pihalla kasvaa, mutta nupuista ja kukista päätellen se voisi olla Moskovan kaunotar... nuput ovat vaaleanpunertavan violetteja, avautuneet kukat melkein valkoisia. Joku viisaampi ehkä osaa kertoa totuuden, minulle google on kiva kaveri.

Muutaman päivän takainen kuva syreenistä, nyt siinä on jo paljon enemmin kukintaa :)

Lisäksi, meillä on myös pallohortensiaa pari puskaa, hassua, että kutsuin sitä pallohortensiaksi ennen kuin edes tiesin, että sen niminen hortensia on oikeastikin olemassa. No, nimeä on vaikea olla arvaamatta kun katsoo sen kukkia. Jos kukaan kavereistani tai perheestäni tätä lukee, niin voin kuvitella miten tämä julkaisu aiheuttaa huvitusta heissä. Hanna Hortonomi hyvää päivää (huomaa sarkasmi).

Vielä kun saisi pihan aidattua osittain niin, että koirat voisivat olla enemmin ulkona, niin olisin supertyytyväinen meidän pihaamme. Aitaverkko ja tolpat on hankittu, enää puuttuu siis itse toteutus. Juhannuksen jälkeen on tulossa matkakertomus Pietarin koiranäyttelymatkasta, yritän kirjoittaa mahdollisimman kattavasti, ja muistaa ottaa paljon kuvia. Mutta nyt hiljenen hetkeksi.

Palataan!