Pistä hyvä kiertämään

Olen aina uskonut vahvasti vanhaan sanontaan; niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Yritän aina elämässä auttaa ihmisiä. Niin läheisiä kuin tuntemattomiakin. Voin varmasti tästä kiittää omia vanhempiani, minua ei kasvatettu olemaan itsekäs. Jos näen jonkun avun tarpeessa, pyrin auttamaan. Tänään sain universumilta ehkä sitten hiukan takaisin; lähdin töistä ja ehdin jo istumaan autoon, kun huomasin, että minulla oli tuulilasissa kiva pinkki post it-lappu. Nousin ulos ja katsoin, mitä joku halusi minulle kertoa tällä lappusella.

"Katso, takarengas on tyhjä"

No kappas! Olisin nimittäin lähtenyt ihan polleana ajelemaan kotiin päin. Toki sen tyhjän renkaan olisin tajunnut hyvinkin äkkiä ajaessa, mutta olihan se rengas huomattavan paljon kivempi vaihtaa siellä parkkihallissa, kuin keskustassa neljän ruuhkassa kadulla... joten tälle tuntemattomalle iso kiitos! Ei ehtinyt suurempaa vahinkoa käydä. Olin siis todennäköisesti aamulla töihin ajaessani ajanut ruuviin, ja siinä päivän aikana se oli sitten tyhjentynyt. Tuli hyvä mieli!

Töissä on pitänyt kiirettä, ja kiva niin! Maanantaina pidettiin Pääsiäisen koiranäyttelyn loppupuinti palaverin muodossa, mietittiin missä onnistuttiin ja missä ei, jotta ensi vuonna pystymme taas olemaan parempia. Muuten päivät on kulkeneet hyvin tavallisesti; töissä, koirien kanssa ulkoilemalla ja niitä harjaamalla, jääkiekon MM-kisoja seuratessa. Loppuviikosta mieheni lupasi isäni kanssa katsoa autostani jarrut, sillä katsastus lähenee, samoin Eestin Voittaja reissu niin voi sitten taas hyvillä mielin lähteä reissuun ja näyttelyihin.

Mutta nyt uppoudun Suomi-Slovenia peliin.

Palataan!