Asiat, jotka tekevät miut onnelliseksi

Miusta on hiton vaikea olla tosi tuottelias päivästä toiseen. Nautin kovasti, kun kotiin tullessa voin vaihtaa tiukat farkut collegesortseihin ja hautautua divaanille. Pelata pleikkaria tuntikausia ja syödä hiilareita. Syksy on tehnyt miusta todella laiskan. Miulle iski juoksijan polvi tuossa loppukesästä ja olen tähän mennessä käyttäny sitä hyvänä (teko)syynä liikunnan välttelyyn. Miun kämppä on kolmannessa kerroksessa siksak-portaiden päässä, joten reidet pysyy joka tapauksessa vahvoina, haha.

Seuraavaksi kerron teille, mitkä asiat on miulle erityisen mieluisia:

1. Spagetin syöminen päivittäin ihan vaan siksi, että se on ihan mahottoman hyvää. Tai no, se kastike tekee sen pastan herkulliseksi ja sen oltava laadukasta. Paras kastike ei vaadi kuin tölkin murskaa, valkosipulinkynnen, suolaa, pippuria ja sokeria. Päälle puntti basilikaa ja iso määrä Grana Padanoa, aijai.

2. Vapaapäivät koulusta, jotka käytän oppimistehtävien sijaan pleikkarin pelaamiseen ja haahuiluun. Rakastan sitä euforiaa, kun aamuyöstä monen tunnin pelaamisen jälkeen vihdoin lopetan ja jään kellumaa sellaseen pelaamisen jälkeseen flow-tilaan.

3. Shakki. Maailman paras peli heti Pekingin mysteerien jälkeen. Vaikka oon kerenny pelailla sitä jo joitakin vuosia, niin ostin ensimmäisen shakkilautani vasta pari päivää sitten ja pelailuun on hukkunut jo joitakin tunteja. 

4. Ravintola Avot Sie, kaupungin parhain ruokapaikka. Tunnelma, hyvä ruoka, mukava henkilökunta ja santsikupit saa miun sydämen läpättämään. Herkullisia käsityöläisoluita ja drinksuja, avot! Avot Sien toiminta laajentu jokin aika sitten kulttuuritila Nuijamieheen kahvilan/baarin merkeissä. Lauantaina olisi vuorossa paikkaan tutustumista ja siinä sivussa Mimmi Makusen vetämää bingoa.

5. Olemisen lähes sietämätön keveys. Tiskit on jo kolmatta päivää venaamassa, deadlinet pukkaa ja lattiakaivo on täynnä hiuksia mut eipä tuo kenenkään maailmaa ole tähän mennessä kaatanut. Toisaalta huokaisen helpotuksesta, koska tiedän sen siivousvimman jossain vaiheessa taas iskevän. Siihen asti pyyhin pölykoiria pois tieltä jaloissa olevilla sukilla. Voi näitä yksin asumisen iloja!

Ihana, sympaattinen Avot Sie

 

Vi ses,

Hanna M