Hitaasti perille

Tunnoton.
Tyhjä.
Mitään sanomaton.

Olo sisällä, vaikka kuinka yrittää.
Nauran, koska muut nauraa.
Hymyilen, koska kuuluu hymyillä.

Mitä kuuluisi tehdä?

Olla.
Käsitellä.
Parantua.
Ja vielä kerran olla.

Ei väkisin ja heti, vaan askel kerrallaan.
Tuntea tunteita.
Niitä kaikkia.
Päästä ne ulos.

Kuoriutua mustasta kuoresta, upeaksi perhoseksi.
Lentää ja nauttia.

Mutta muistaen.
Yksi askel kerrallaan.
Jotta askel ei harhautuisi.

Hitaasti, mutta varmasti,
päästen perille.