Unirytmeistä kiinni

Kuten olen monesti täällä blogin puolella hoilannut arvostustani unta kohtaan, on se jälleen pinnalla. Joulun ja uuden vuoden tienoilla unirytmit pääsivät itseltäni jälleen hairahtumaan sivuraiteille ihan omasta syystä ja nyt niitä on otettu taas tässä arjessa kiinni. Kroppani toimii kuten pienellä lapsella ja itseasiassa varmasti jokaisella ihmisellä, jos lähtee kokeilemaan. Selvät sävelet untenmaille saapuessa, tietty määrä nukuttuja tunteja ja täsmällinen herääminen kellon soidessa, joka aamu samaan aikaan.

Näin saan oman kropan ja mielen hallintaan ja päivät menevät helposti eteenpäin.

Minulla on ollut uneen vaipumisen kanssa silloin tällöin ongelmia, mutta olen huomannut, että syy löytyy täysin rytmistä. Jos rytmi katoaa arjesta, on huomattavasti vaikeampaa. - No, kaikki.

Joskus tämä ei ole ollut näin yksiselitteistä. Esimerkiksi vauvan valvoessa, kun lapsella on huono olla ja he ovat kipeitä tai jokin muu syy saa valvottamaan vasten tahtojaan. Näistä on syntynyt tietysti se arvostus. Nyt näitä öitä on huomattavasti vähemmän lapsien kasvaessa ja kaiken maailman vinkkejä käytettynä ja kroppa tietysti on kiittänyt niistä. 

Minulla on ollut uneen vaipumisen kanssa silloin tällöin ongelmia, mutta olen huomannut, että syy löytyy täysin rytmistä. Jos rytmi katoaa arjesta, on huomattavasti vaikeampaa. - No, kaikki. Uni ei saavu helposti, nukun niin sanottua koiranunta ja aamun väsymys kestää huomattavasti kauemmin ja saattaa kestää läpi koko päivän. On myös muutama muu syy unenlaadun huononemiseen, esimerkiksi tekemättömät tehtävät tai liian myöhään touhuaminen, kuten ahkera siivoaminen tai tietokoneen ruutua tuijottaminen.

Sanotaan, että television katselukin olisi huono vaihtoehto ennen nukkumaanmenoa, mutta itselleni se on oiva rentoutumistapa ja näin ollen saan itseni uneen myös helposti.

Sen sijaan, että olen löytänyt sopivan rytmin ja nukutut tunnit itselleni, olen myös jättänyt illasta pois edellisessä kappaleessa mainitun liian myöhään illalla tietokoneella olemisen ja vaihtanut sen hömppäsarjoihin televisiosta katsottuna. Kännykän jätän myös aina toiseen huoneeseen ja käytän vain tarvittaessa. Sanotaan, että television katselukin olisi huono vaihtoehto ennen nukkumaanmenoa, mutta itselleni se on oiva rentoutumistapa ja näin ollen saan itseni uneen helposti.

Ja jos totta puhutaan, olen tuohon aikaan jo sopivasti niin väsynyt rytmin löydettyä, että mikään muu kuin sarjojen katsominen ei tunnu edes onnistuvan. Kirjan lukeminen olisi varmasti myös mieluista puuhaa ja hyvä vaihtoehto ennen nukkumaan käymistä, mutta oma keskittymistasoni on siihen illan hämärtyessä huono.

Ja vaikka olen jo sopivasti väsynyt siihen aikaan kun on lapsien aika käydä nukkumaan, tarvitsen sen pienen oman ajan iltaan, joka kohdistuu siis yleensä tähän television katseluun.

Millaiset unitottumukset tai kehon vaatimukset teiltä löytyy nukkumisen tiimoilta? Vai onko nukkuminen teille täysin itsestäänselvyys? Ja millaisia vinkkejä antaisitte, jos uni ei meinaa tulla tuttuun tapaansa?

Tälläistä täällä on touhuiltu, pohdittu ja palailtu arjen temmellyksiin. Viimeistään kello yhdentoista aikaan sänkyyn ja kahdeksalta herätys ja sillä mennään tällä hetkellä.