Nuorisovalmentaja

Eerikkilän urheiluopiston maisemia

Olen suorittanut nyt Suomen urheiluliiton (Sul) nuorisovalmentajatutkinnon, lähijaksoja oli 4 ja pe-su siinä aina kerralla vierähti, jokaisella lähijaksolla oli oma ns. teemansa esim. Nyt viimeisellä kerralla hypyt/ kilpakävely sekä lihashuolto. Seuraava vaihe onkin jo valmentajatutkinto ja sitä katson sitten taas parin vuoden päästä kunhan hankin taas lisää kokemusta ja saan nykyiset opit käytäntöön pyörimään. Ennen tätä tutkintoa oli alla lasten urheilukouluohjaaja sekä nuorten urheilukouluohjaajatutkinnot joista luonnollinen jatkumo oli nuorisovalmentajatutkinto.

"Tutkinnon jälkeen valmentaja tuntee nuorisovalmennuksen perusteet sekä osaa toimia pitkäjänteisesti seuran lajivalintavaiheessa olevien urheilijoiden valmentajana huomioiden nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen." lähde: yleisurheilu.fi .

Ilman oman seuran tukea en tätäkään etappia olisi suorittanut ja toivonkin, että osaan olla kaiken tämän arvoinen ja saan valmennuksillani aikaiseksi tulevaisuuden urheiljoita. Kiitos seuralleni Karhulan katajaiset! Mahtavaa olla luomassa jotain huippua ja kehittää seuraa eteenpäin :)

Tyylinäytteeksi teille otin korkeushypyn ja toki se paras hyppy ei ollut se mikä tuli videolle. (Selittelyt pitää aina löytyä!:D )

Ai kauhee miltä toi hyppy näyttää, mutta parasta tässä on se että tiedän mitä virheitä tuossa teen ja osaan valmennettavia opastaa kyseisessä lajissa paremmin tämän jälkeen.

Itselläni on oma valmennusryhmä joka koostuu 9-10v nappuloista jotka toivottavasti pysyvät lajin parissa jatkossakin ja saan nähdä onnistumisia ja kehitystä koska siitähän valmentamisessa on kyse. Oman työnsä jälkiä näkee kun valmennettavat ylittävät itsensä ja kasvavat kunnollisiksi kansalaisiksi, valmentaminen ei ole vain kyseisen lajin valmentamista vaan esimerkkinä olemista, aina ei edes tiedosta kuinka tarkasti lapset tarkkailevat ja kuuntelevat mitä sanon. Toivon, että olen kasvanut valmentajana kun nämä nappulat tulevat murkkuikään ja saan heitä motivoitua jotta reenaavat myös sen pahimman murkkuiän yli ja kasvavat urheilijoiksi.  Koko ajan oppii itsestä, valmentamisesta sekä lapsista. Kaikki olemme yksilöitä ja kaikkia ei voi valmentaa samalla tyylillä, toinen tarvitsee enemmän kannustusta kuin toinen ja olenkin joskus vitsaillut että psykologiset opinnot olisi myös aika hyvä tässä hommassa jotta noiden muksujen kanssa pärjää :D

Näillä uusilla eväillä menen huomenna taas valmentamisen pariin ja juoksuttamaan muksuja, mutta loppuun vielä Eerikkilän urheiluopiston kauniita maisemia. Kävin ensimmäistä kertaa Eerikkilän urheiluopistolla vkloppuna ja täytyy kyllä sanoa, että on mahtavat puitteet lajin kuin lajin harrastamiseen ( Ruokakin oli 10+, se tärkein!) ja siellä olikin monenlaista leiriryhmää.

Ps. Kesällä minut voi bongata myös 5-6vuotiaiden tyttöjen futisreenien parista, vedän näille "prinsessa" futaajille yhdet reenit viikossa, jalkapallopuolen hoitaa apuohjaajat ja itse keskityn muuhun juoksuttamiseen ja taitojen kehittämiseen!