Ajatuksia ruuasta ja ruuan vierestä

Hyvä ruoka, parempi mieli. Näin äiti-ihmisenä tuo lause on erityisen konkreettista siinä kohdassa, kun jälkikasvu tulee vatsat kurnien harrastuksista kotiin. Jos ruokaa ei ole tarjolla, mielialat laskevat nollan alapuolelle alta aikayksikön ja tuhojen korjaamiseen menee enemmän aikaa kuin se kuuluisa akateeminen vartti. Viisas äiti pitää huolen siitä, että vähintäänkin jääkaapista löytyy muutakin kuin valo. Aina parempi, jos tulijoita odottaa valmiiksi katettu pöytä höyryävine kattiloineen.

Tässä perheessä viimeisen kolmen viikon aikana ruoka on ollut tapetilla tavallista useammin. Syynä siihen on Emman ja Lotan innostus syödä astetta eettisemmin ja toisaalta terveellisemmin. Sallahan on tätä ideologiaa pyrkinyt toteuttamaan ruokavalinnoissaan jo vähän pidempään. Käytännössä tämä on näkynyt siinä, että  ruokapöydän antimet ovat monipuolistuneet ja muuttuneet kasvisvoittoisimmiksi. Ja omalla kohdallani tämä on tarkoittanut sitä, että minä olen viettänyt keittiössä aikaa lähinnä siivoten.

Nykyistä suomalaista ruokakulttuuria on (ainakin meidän perheessä) leimannut jo pitkään sellainen fastfood-mentaliteetti. Saarioisten äitiin meillä ei juurikaan ole turvauduttu, mutta pikapäivällinen syntyy helposti tummasta spagetista ja tonnikalasta kermalla ryyditettynä. Ei siinä mitä, hyvää ruokaa tuollakin reseptillä olen saanut aikaiseksi. Mutta - kyllä tosiasia on se, että kun keittiössä viettää aikaa enemmän kuin sen tonnikalapurkin avaamisen verran, on suurempi tilastollinen todennäköisyys saada kokemus monimuotoisemmasta makunautinnosta. Ja mitä siihen tarvitaan?  Noiden edellä mainitsemieni raaka-aineiden ohella ruuanvalmistuksessa käytetään meillä nykyisin sokeritonta mantelimaitoa, maapähkinävoita, oliiviöljyä, avokadoja, porkkanoita, bataatteja, valkosipulia,couscousia, papuja, linssejä jne. Tässä kohtaa voin jo myöntää, että keittiöni on vallattu lähes kokonaan. Siivoamisen lisäksi kierrän kaupoissa tutkaillen uusia raaka-aineita. Joten jos joku bongaa minut lähikaupassa tuijottamassa silmät lasittuneena jotakin purnukkaa, olen vain tekemässä etsivää raaka-ainetyötäni...


Emma on muutamaan otteeseen ihmetellyt ruuan kalleutta Suomessa. Toisaalta hyvää ja terveellistä ruokaa voi valmistaa myös kohtuullisen edullisesti. Porkkana ja peruna ovat halpoja. Samoin täysjyväpastan ja erilaisten puuroryynien hinnat eivät tee suurta lovea kukkaroon. Oikeastaan ruuanvalmistamisessakin näyttäisi luovuudella olevan iso rooli. Rohkeasti erilaisia mausteita käyttämällä tutustakin ruuasta saa toisenlaista ja ehkä jopa maistuvampaa.

Ruuan vierestä sen verran tähän loppuun, että Emma on suorittanut Lapin reissun aikana poroajokortin. Neitokainen palaa kotiin tiistaina, ja mielenkiinnolla odotamme kuulevamme hänen kokemuksistaan jänkhällä.