Hyvä, parempi, pahis - hyvän tekemisen haasteet

Hyväntekijän vastuu

Meillä oli joulun alla Starboxin bloggaajien kanssa hyväntekeväisyyskampanja, jolla bloggaajat keräsivät joululahjoja sellaisille asuinseutunsa asukkaille, joilla oli mahdollisesti tulossa niukka joulu. Itse puuhastelin kampanjan tiimoilta täällä Savonlinnassa. Vaikka meillä oli kyseessä aika pienen mittakaavan kampanja, muistan ajatelleeni, miten vastuullisesta hommasta on kyse. Olin vastuussa lahjoittajille siitä, että heidän antamansa lahjoitukset menevät varmasti oikeaan osoitteeseen. Itsestäni tuntui myös siltä, että minun olisi kyettävä osoittamaan jotenkin se. No se ei ihan täysin ollut mahdollista, sillä tämäntyyppisessä keräyksessä on tärkeää voida taata lahjansaajan nimettömyys.

Voiko "veli jouluun" luottaa?

Tuota kampanjaa tehdessä tuli mieleen usein Brother Christmas, joka on jo muutaman vuoden järjestänyt keräyksiä kohdennetusti tarvitseville. Usein kohteena on ollut esimerkiksi vakavasti sairas lapsi, jonka viimeinen toive on keräyksen myötä voitu toteuttaa. Minusta tuo systeemi on tuntunut ihan mielettömän hienolta. Mutta, nyt uutisissa on nostettu esille mahdollisuus, että Brother Christmas ei olekaan niin pyyteetön, kuin mitä on antanut ymmärtää. Samalla uutisoinnissa ei ole pystytty esittämään todisteita siitä, että hän ei olisi sitä, mitä on antanut ymmärtää. Haluaisin niin kovasti uskoa, että Brother Christmas on sitä, mitä sanoo.

Hyvän varjopuolena on paha

Oli totuus Brother Christmasista mikä tahansa, on fakta, että hän on saanut aikaiseksi paljon hyvää. Paljon enemmän kuin moni virallisempi organisaatio. Tämä keskustelu tuo esille kuitenkin hyvän tekemisen vaikeudet ja haasteet. Kun toimitaan herkällä alueella, jossa on säilytettävä usein avustuskohteiden nimettömyys ja jossa avun kohteena ovat haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ihmiset, syntyy helposti väärinymmärrystä. Niissä tilanteissa syntyy myös mahdollisuutta väärinkäytökselle, sillä – tilaisuus on aika usein tehnyt ihmisestä varkaan. Toisaalta ja valitettavasti näissä asioissa pesii myös mahdollisuus kateudelle. Ja siinäkin me ihmiset olemme hyviä. Kateus on se tunne, joka vie tarvittaessa kalatkin vedestä, kuten vanha sananlasku sanoo. Kateellinen ihminen voi tunnetusti saada paljon pahaa aikaan…

Lisää läpinäkyvyyttä

Hyvän tekemisen ongelmallisuus on noussut puheeksi viime aikoina myös kansainvälisessä mittakaavassa. Koin henkistä ja lähes fyysistä pahoinvointia lukiessani uutisia siitä, että esimerkiksi Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin työntekijöitä on jäänyt kiinni lasten hyväksikäytöstä. Siis mitä – se järjestö on perustettu nimenomaan auttamaan lapsia. Vastaavia tapauksia on tullut nyt esille muistakin kansainvälisistä hyväntekeväisyysjärjestöstä, esimerkiksi Brittiläisen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamista, eikä YK:aan ole voinut välttyä näiltä tapauksilta. Se hyvä, mitä näistä tapauksista luultavimmin seuraa, on näiden järjestöjen toiminnan muuttuminen entistäkin läpinäkyvämmäksi. Ja se, jos mikä on hyvän tekemisessäkin erittäin tärkeää.

Hyvä voittaa

Se, mitä tässä tilanteessa voi tehdä, on ainoastaan pitää kiinni siitä omasta tekemisen moraalista. Ja missään tapauksessa hyvän tekemistä ei saa lopettaa siinä pelossa, että se vetää puoleensa aina niitä pahantekijöitäkin tai kateellisia ihmisiä. On vain uskottava, että hyvä voittaa. Kuten Tähtien sodassa usein todetaan: Olkoon voima kanssasi!