Kuka muu muka haluaisit olla?

Musiikin kirvoittamaa pohdiskelua

Sunnuntaisin kuuntelen usein musiikkia. Niin että raikaa. Tällä kertaa levysoittimelle valikoitui John Lennonia. Olin taas unohtanut, miten merkittävä muusikko hän oli ja on edelleen. Kuuntelin Imaginea uudestaan ja uudestaan. Samalla mietin, miten hienoa olisi olla tyyppi, joka omalla tekemisellään vaikuttaa monen ihmisen elämään. Tyyppi, jonka toiminta ja sanomiset muistetaan vuosikymmenestä toiseen.

Kun kuuntelin Lennonia, ryhdyin miettimään leikillisesti, kuka muu muka 😊 kun Lennon haluaisin ehkä olla. Siitä syntyi taasen pientä runomuotoista tekstiä.

Kenen tekemisistä sinä muuten olet vaikuttunut niin, että toivot joskus voivasi olla edes hitusen tämän esikuvasi kaltainen?

Haluaisin olla kuin…

Haluaisin olla kuin Kahlil Kibran. Lausuisin runomuodossa viisaita sanoja. Riimittelisin lauseita, joiden väliin ei jää tyhjää.

Haluaisin olla kuin äiti Teresa. Kykenevä unohtamaan omat tarpeet. Menisin niiden luo, joilla ei ole yhtään mitään.

Tai sitten haluaisin olla kuin John Lennon. Kirjoittaisin laulun, joka ei kuole koskaan. Laulaisin itseni ihmisten sieluihin.

Ehkä sittenkin voisin olla kuin Antoine de Saint-Exupéry. Kirjoittaisin romaanin, jota siteerattaisiin sukupolvesta toiseen.

Toisaalta voisin olla kuin Audrey Hepburn. Loistaisin valkokankaan tähtenä. Saisin ihmiset tuntemaan ja unohtamaan harmaan arjen.

Ehkäpä mieluiten olisin kuitenkin Leonardo da Vinci. Maalaisin taulun, jonka jokainen haluaa nähdä. Jättäisin hymyni maailman taidehistoriaan.

Haluaisin olla myös kuin Martin Luther King. Rohkeasti puolustaisin heikompien oikeutta. Pitäisin puheen, joka muuttaa maailmaa.

Tai toivoisin myös olevani kuin Albert Einstein. Muuttaisin maailmaa tieteellä. Keksisin kaavan, joka ratkaisisi olemassaolon mysteerin.

Ehkä sittenkin olisin kuin Indira Gandhi. Johtaisin maan sekasorrosta tyveneen. Tietäisin, milloin yhteinen etu on myös yksilön voitto.

Tai sitten olisin vain se paras versio itsestäni. Keskittyisin turhuuden sijasta olennaiseen. Ottaisin elämän tilaisuutena oivaltaa jotain suurempaa.