Luonnon viestejä

Luonto on kummallinen. Tai ehkä ei kummallinen. Ehkä luonto on vain viisas. Ihminen on kautta aikojen kuvitellut voivansa hallita luontoa. Onhan kyseessä luomakunnan kruunaamaton kuningas. Mutta luonto on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että sitä ei voi koskaan täysin hallita.

Tällä hetkellä Kanadassa paukkuu noin – 50 asteen pakkanen. Myös Espanjassa on kylmää – niin ja lunta, joka on saartanut ihmisiä moottoriteille päiväkausiksi. Australiaa puolestaan kurittaa helleaalto. Sydneyssä lämpömittari on kohonnut paikoin lähelle 50 plusastetta.

Nuo ylläolevat uutiset ovat vain muutamia esimerkkejä luonnon voimista. Kun luonto näyttää voimansa, ihmisen tehtäväksi jää lähinnä myötäillä luonnon tahtoa.

Itse mietin usein noita uutisia lukiessani, että ihminen on käyttänyt liian pitkään luontoa hyväkseen antamatta mitään itse takaisin. Meret ovat täynnä ihmisten niihin syötämiä roskia, ja ihmisten teollisuuden tms. syyn vuoksi hakkaamat metsät ovat muuttuneet hedelmättömäksi maaksi.

Se, mitä viisas luomakunnan kruunu tekisi, olisi luonnon kuunteleminen. Jotta me ihmiset voimme jatkaa eloa rakkaalla telluksellamme, on meidän elettävä luonnon kanssa sopusoinnussa, myötäiltävä sitä ja kuunneltava sitä viisautta, mitä se sisältää.

Tänään sunnuntaina seikkailin pojan ja koiran kanssa lähimetsässä. Teimme ns. luontohavaintoja. Mielenkiintoisimman havainnon teimme yllätykseksemme omasta pihasta. Meidän parissa pihapensaassa nimittäin oli ihan selvästi vihreitä silmuja. Oli pakko kaivaa kännykkä esiin ja napata muutama kuva. Ja myöhemmin vielä yritin ottaa ihan kameralla kuvia. Yhden oksan pään otin sisälle, jotta voimme tutkailla sitä tarkemmin.

Mitähän luonto yrittää kertoa?