Palautteen antamisen sietämätön vaikeus

Palautetta palautteesta

Viime päivinä olen miettinyt sitä, miten vaikeaa ihmisten on antaa palautetta kanssakulkijoilleen. Hyvää palautetta annetaan melko säästeliäästi, mutta huonompaa palautetta huomattavan kärkkäästi.

No, kaikki suoritukset eivät tässä maailmassa ansaitse pelkkää kiitosta tai kiitosta ollenkaan. Ei todellakaan. Sitä vaan mietin, että kiitoksen antamisen sijaan jopa tärkeämpää on se rakentavan kritiikin antaminen. Ja erityiseen arvoon nousee se, miten se rakentava kritiikki annetaan.

Elämäni aikana olen saanut paljon positiivista palautetta, josta luonnollisesti olen tuntenut hetken mielihyvää. Opettavaisimmat ja tärkeimmät ovat olleet kuitenkin ne tilanteet, joissa tekemääni asiaa on ruodittu syvemmin ja pohdiskelevammin yhteistyössä toisen osapuolen kanssa. Näistä tilanteista on jäänyt mieleen se, että melkein minkä tahansa asian voi tehdä hieman paremmin ja hieman perusteellisemmin. Niistä hetkistä on jäänyt mieleen palo tehdä asiat paremmin. Vaikka näissä tilanteissa on ruodittu minun tekemiäni ratkaisuja, ei niistä ole todellakaan jäänyt mitään ns. hampaankoloon. Miksi? No siksi, että se palautteen antaja on ollut sinun puolellasi ja halunnut, että saat itsestäsi irti sen parhaan mahdollisen suorituksen. Se palautteen antaja on uskonut sinuun puutteistasi huolimatta ja auttanut sinua eteenpäin.

Rakentavan kritiiikin antaminen on taitolaji

Nyt, kun olen törmännyt ihmisiin, joiden palautteenanto on lähinnä lyttäämistä ja mitätöintiä, olen viettänyt muutaman hetken hämmästyksen sormi kummastuksen suussa. Samalla mietin niiden ihmisten motiivia: Miksi joku haluaa saada toisen osapuolen tuntemaan itsensä mitättömäksi ja epäonnistuneeksi? Mitä niin "piip" vaikeaa on rakentavan palautteen antamisessa? Miten joku/-t, joiden tulisi olla kanssasi samalla puolella, käyttäytyvät kuin olisivat sotatamineissa vastapuolella?

Jotenkin olen melkoisen pettynyt siihen, että edes ammattilaiset eivät osaa tai halua osata antaa rakentavaa kritiikkiä. No kyllähän se taitoa vaatiikin. Palautetta on osattava antaa niin, että se saa palautteen saajan yrittämään enemmän ja uskomaan itseensä. On annettava palautetta niin, että motivaatio tekemiseen säilyy.

No. Olen kehitellyt hyvän selviytymiskeinon em. tyrmäystilanteiden varalle. Resepti on melko yksinkertainen. Ajattelen vain, miten vastapuolella on oltava todella paha olla, jos se pahaolo on oksennettava minun syliini. Ja otan opikseni: en itse lyttää ketään, vaan kannustan siihen kunkin omaan parhaaseen suoritukseen tsemppaamalla ja antamalla käyttöön kaiken sen tietämyksen, mitä minulla on 😊