Savonlinna rules

Viime päivinä olen ollut hieman suruissani negatiivisuudesta, joka näyttää piinaavan useita savonlinnalaisia. Mikään ei tunnu olevan hyvin. OKL vietiin, synnytysosasto vietiin ja mitä kaikkea täältä nyt sitten on vietykään. Lisäksi osa kaupunkilaisista on sitä mieltä, että Olavinkadun remontti on mennyt pieleen.

Huoh. Myönnän kyllä itsekin välillä työmahdollisuuksia ajatellessa miettiväni, että pitäisikö karistaa kaupungin pölyt jaloista. Ja olenpa tuon ajatuksen pahoina päivinä ääneenkin lausunut.

Mutta samalla toinen puolisko minusta listaa niitä hyviä juttuja, mitä tässä kaupungissa on.

Joten tämä postaus on omistettu Savonlinnalle – Saimaan sylissä aikojen saatossa hioutuneelle helmelle.

Järviluonto ja Olavinlinna

Ykköseksi nostan Savonlinnan seudun järviluonnon. Tällä seudulla liikkuessa ei voi välttyä näkemästä ympäröivän luonnon kauneutta. Se on metsän ja järven vuoropuhelua, jossa ei ole havaittavissa riitasointuja.

Se on paikoin näkyviin puskevan peruskallion ja sitä peittävän maaperän saumatonta sanailua.

Ja kuin kirsikkana kakun päällä, muovaavat vaihtuvat vuodenajat ja alati muuttuva sää taivaan valkokankaalle päivittäin näytöksen, joka salpaa kauneudellaan katsojan hengityksen. On vain katsottava kohti, ei ohi.

Seuraavaksi tulee maamerkkimme Olavinlinna.

Mitä olisikaan kaupunkimme ilman tuota keskiaikaista linnaa.

Linnaa, joka on satojen vuosien aikana katsonut järkähtämättä ja tyynesti ympärillä muuttuvaa yhteiskuntaa. Se edustaa pysyvyyttä ja mielen tyyneyttä kaiken hälinän keskellä.

Vanhaa ehostaen ja uutta rakentaen

Uutta kauneutta kaupungissamme tarjoaa mielestäni rinnakkaisväylä, josta monet epäilevät tuomaat arvelivat tulevan kaupungin ohittava väylä. Minulle se tarjoaa joka päivä upean reitin keskustaan. Se tarjoaa näkymät, joihin en välttämättä muutoin pääsisi käsiksi.

Modernia arkkitehtuuria puolestaan edustaa pääkirjastomme Joeli. Kauneus on katsojan silmissä, mutta mielestäni puusta rakennettu kirjasto sopii paikalleen, kuin se olisi siinä aina ollut. Puupintainen pelkistetyn mallinen rakennus, jota ympäröi metallikehikko, on kuin tilataideteos, joka elää ja muuttuu vuodenaikojen mukaan.

Maininnan ansaitsee myös vanha asemarakennus, jonka rohkeat yrittäjät ovat nostaneet uuteen kukoistukseen. Se seisoo kaupungin ovella kuin muistutuksena siitä, että on täällä eletty ennenkin ja eletään jatkossakin.

Tapahtumia ja toimintaa

Ja mitä koulutukseen tulee, on täältä viety sitä pois, mutta on sitä vielä jäljelläkin. Viittaan lempiaiheeseeni Savonlinnan Taidelukioon, joka on valtakunnallisestikin katsottuna ainutlaatuinen opinahjo.

Taidelukion kasvateista on moni löytänyt tiensä Suomen taide-elämän vaikuttajaksi ja musiikkivaikuttajaksi.

Urheilun saralta huomioni kiinnittyy muun muassa kaupungin omaan jääkiekkoseura SaPKoon. Sitäkin on moni meikäläinen aikojen kuluessa käynyt tölvimässä, mutta pässipaidat jatkavat kulkuaan ja tarjoavat jääkiekon ystäville nautinnollisia hetkiä.

Lopuksi haluan nostaa framille ne kymmenet ihmiset, jotka tekevät työtä kaupunkimme eteen. Yksi ryhmä ovat ennakkoluulottomat ja rohkeat tapahtumajärjestäjät, jotka uskovat kaupungin ja tapahtumansa vetovoimaan.

Sellaisia ovat hiljattain järjestetyt Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali ja Boxing Night Olavinlinna.

Ja missä muualla kuin Savonlinnassa löytyy rohkeutta järjestää Euroopan ja luultavasti jopa maailman suurin veteraanijääkiekkoturnaus keskellä kuuminta kesää? Kysyn vaan.

Joten ollaan ylpeästi savonlinnalaisia ja täppää tähteä, jos jaat edes osan ajatuksistani.