Suomi on...

Kirpeä syyssää houkuttelee ulkoilemaan. Yleensä se omalla kohdalla tarkoittaa rivakkaa lenkkiä koiran kanssa. Välillä saan houkuteltua mukaan koiran lisäksi jonkun jälkikasvusta. Ja joskus jopa miehen.

Ulkona liikkuminen on mukavaa.

Parasta se on silloin, kun siihen liikkumiseen ei aseta itselleen mitään tavoitteita. Ei sitä, että nyt ravaan sen viisi kilometriä ja täts it. Ei laiteta ranteeseen mittaria, joka kertoo, onko syke ja rasvanpoltto kohdallaan. Ihan vaan liikutaan omien tuntemusten mukaan aistit ja mieli avoinna.

Kuntosali keskellä metsää

Eilen lauantaina läksimme Sallan (ja koirakin halusi mukaan) kanssa ex tempore lenkille kaupungin keskustassa sijaitsevalle pururadalle. Pururadalla voi kuvitella olevansa keskellä ei mitään.

Kuntosalityyppinä ilahduin kuitenkin siitä, että pururadan varresta löytyi uusia laitteita, joilla voi halutessaan tehostaa lenkkiä.

Ja vaikka olimmekin lähteneet pururadalle ajatuksella käyskennellä metsässä ja napata ehkä muutama kiva luontokuva, ei noita laitteita voinut ohittaa testaamatta. Oikeastaan aika hieno idea tuoda kuntoiluvälineitä lenkkeilypolkujen varteen. Menee samalla treenikerralla aerobiset ja lihaskuntoharjoittelut ja vieläpä hyvin ilmastoidussa tilassa.

Ulkoillessa on hyvä parantaa myös maailmaa. Väistämättä tälläkin kertaa nousi puheenaiheeksi se, miten onnekkaita me saamme olla, kun voimme kävellä hämärtyvässä illassa ja vieläpä metsässä pelkäämättä mitään. Miten onnekkaita olemme, kun saamme hengittää puhdasta ilmaa.

Suomi on...

Monta muutakin aihetta käytiin kävellessä läpi ystävyydestä Donald Trumppiin. Kotiin palatessa sitten edelleen Suomen parhautta makustellessa päädyin kirjaamaan tuntojani tänne blogiin. Ja koska minua vaivaa jonkinasteinen ainainen tiedonjano, päädyin tutkailemaan, missä kaikessa Suomi on tutkitustikin maailman ykkösluokaa. Tässä teillekin muutama fakta, jotka väistämättä saavat rinnan röyhistymään entisestään.

  • Suomi on maailman vakain valtio.
  • Suomi on maailman turvallisin maa.
  • Suomessa on maailman paras hallinto.
  • Suomessa on maailman vähiten järjestynyttä rikollisuutta.
  • Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.
  • Suomessa on maailman vakaimmat pankit.
  • Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa.
  • Suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta.
  • Suomi on maailman vesirikkain maa.
  • Suomessa on maailman pienin riski altistua luonnononnettomuuksille.
  • Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
  • Suomessa sattuu vähiten äitiyskuolemia maailmassa.                                                                                   Lähde: http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html

Ja eikä tuossa kaikki. Aika monessa muussa seikassa sijoitumme myös palkintosijoille. 

Ja vähän kohtaamisista...

Pururadalla voi myös tapahtua niitä kohtaamisia. Vaikka Suomi onkin tällainen harvaanasuttu maa, jonka asukkeja moititaan välillä vähäpuheisiksi ja toisiaan karttaviksi, ei se aina ihan niin ole.

Tämän kyseisen ulkoilun kohtaamisiksi lasken hetken rupattelun mukavan rouvan kanssa.

Rouva oli ulkoiluttamassa tiibetinspanieliaan. Keskustelu liittyi luonnollisesti koiriimme. Valitettavasti meidän terrieri oli vielä lenkin alkumetreillä turhan innokas, ja koiruuksia ei voinut päästää toisistaan haisteluetäisyydelle.

Koiraan liittyy myös ulkoilumme toinen kohtaaminen. Senkin voi listata sarjaan iloinen yllätys.

Olimme laittaneet Busan lyhyen kuvaustauon ajaksi fleksistä kiinni kuntoilulaiteeseen. Salla oli kuitenkin unohtanut lukita fleksin, ja Busa sitten päättikin kirmata hieman turhan lähelle ohi juoksevaa neitokaista. Trikoiden kestävyyttä terrierimme ei lähtenyt onneksi testaamaan, mutta hieman liian iholle karvakamu kyllä pyrki. Anteeksipyyntömme juoksijaneito kuittasi iloisella "Ei mitään" -huudahduksella ja valloittavalla hymyllä.

Perheemme koiruudesta saisin aikaiseksi monta postausta. Todellisen terrierin luonteen omaava koiramme nostaa välillä verenpaineeni korkeuksiin ja toisinaan päin vastoin.

Lyhyesti sanottuna, sattumien kautta kotiimme päätynyt koiruus on opettanut olemassaolollaan meille kaikille ehkä hitusen kärsivällisyyttä, suvaitsevaisuutta, vastuullisuutta ja sen, että pitkät verhot on ihan turha sisustuselementti :)