Tertissä on taikaa

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Tertin kartanon kanssa

Tertin kartanossa kiire on synti

Tupsahdin Tertin kauniiseen pihapiiriin kuin keskelle vanhaa valokuvaa. Aurinko väritti jo myöhäistä iltapäivän hetkeä kultaisilla säteillään. Se ei myöskään polttanut, mutta kuumotti mukavasti juuri kampaajalla kynittyä niskaani.

Tertin Heli otti minut vastaan lämpimästi kuin myös Starboxin väki. Oli suorastaan kihelmöivän jännittävää tavata Tähtilaatikon bloggaajatyyppejä, sillä olin ensimmäistä kertaa tällaisessa tapaamisessa. Ihan hetimiten tunnistin TiiPiin Emmi-Riikan ja Niittykukkia-blogin Annan. Samoin todella tutuilta tuntuivat Pappilan Enna ja hieman myöhässä paikalle kurvanneet Katalogin Katariina ja Maistamista-blogin Tanja ja monet muut.

Mutta mennäänpä Terttiin. Moni bloggaajakollega on kirjoittanut jo niin tyhjentävästi Tertistä ja sen tarjonnasta, että minulla ei ole niihin juuri lisättävää. Tästä johtuen minun Tertin kokeumukseni on tarina, jonka kehittelin päässäni kartanon mailla käyskennellessäni.

Historian lehtien havinaa

Kun seisoin keskellä Tertin pihapiirä Helin kertoillessa kartanon tarinaa, pystyin kuvittelemaan, miten kartanon menneet sukupolvet puuhailivat ympärillämme, valmistautuen maatilan kesätöihin. Ja sukupolvia kartanon mailla riittää, sillä ensimmäiset ihmiset asuttivat Tertin maita jo 1500-luvulla, jolloin paikalla oli Hintsalan rustholli. Ja uskokaa tai älkää, sulassa sovussa kaikki toimittivat askareitaan. Eivät antaneet meidän häiritä, tuskin kiinnittivät edes huomiota sekalaiseen joukkoomme.

Metsikköpuistoa vartioi Tapio

Kävellessäni Helin vanavedessä Tertin Arboretumiin, eli metsikköpuistoon, jossa on yli 100 erilaista puulajiketta, tunsin selvästi, miten muinaiset luonnonhenget seurasivat kulkuani. Olin varma, että Annan, Annin ja Jukan istuttaessa Starboxin ja Pontin omaa nimikkopuuta, katseli tuota hieman juhlavaakin toimitusta metsän jumala Tapio vaimonsa Mielikin kanssa. Ja taisipa jostain istutuspuuhaa seurata myös metsänhaltija Hippa. Eikä ihme, sillä metsä, se on meille suomalaisille kaikki: lepoa ja elantoa, mystiikkaa ja raakaa työtä.

Salaisuuksien puutarhaa suojeli Äkräs

Ja kun askelsin Tähtilaatikkolaisten kanssa kohti Tertin Salaisuuksien puutarhaa, seurasi varmasti kulkuani Äkräs, sadon ja kasvillisuuden haltija. Piti huolta, ettemme astuneet hennosti vihertävien yrttien päälle. Emmekä me astuneet. Itse katselin ja kuuntelin hämmästyksen sormi kummastuksen suussa - ja unohdin jopa kuvata...

Puodissa ripaus tonttujen taikaa

Tertin Kahvila- ja herkkupuodissa puolestaan oli ripaus tonttujen taikaa, sillä niin houkuttelevilta kaikki puodin tuotteet näyttivät. Myös tunnelma oli säröttömän kiireetön. Pysähtynyt johonkin aikaan, jota en osannut tunnistaa.

Herkkukellarissa hitunen haltijan taikapölyä

Vieläpä saimme kunnian vierailla kartanon pyhässä paikassa, herkkukellarissa, jossa uudet tuotteet etsivät makujaan ja muotojaan. Viileässä kellarissa saatoin aistia hitusen haltijan taikapölyä, sillä mikään muu ei voi selittää sitä, että  herkkukellari oli kuin suoraan satukirjan sivulta.

Kartanoravintola kuin Päivättären maalaus

Mitä itse Tertin päärakennukseen tulee, oli ilta-auringossa kylpevä vaaleanpunainen ravintolana toimiva rakennus kuin auringon ja päivän jumalatar Päivättären kankaalle herkin siveltimenvedoin maalaama taulu.

Taikoja oli tehty myös kartanoravintolan sisällä, jossa meitä odotti päivälliskattaus, jota ei voi sanoin kuvailla. Ja ainakin minun makuhermoni lauloivat sinfonian säveliä, kun maistelin toinen toistaan herkullisempia pöydän antimia.

Romanttinen mieleni maalaili myös kuvia ihmisistä, jotka käyskentelivät aikoinaan kauniin rakennuksen saleissa leppoisaa kesäiltaa viettäen. Kuulin korvissani cembalon soittoa. Kurkistin pitsiverhon läpi ulos, aivan varmasti näin pellon laidalla neidon kiiruhtavan kohti rantaa pitkässä valkeassa kesämekossaan ja vilkuilevan kartanolle päin. Liekö ollut matkalla salaiseen tapaamiseen, kuka tietää.

Kiitos

Kiitos Tertin kartanolle lämminhenkisestä ja herkullisesta kohtaamisesta!

Lue lisää:

Katalogi, Niittykukkia, TiiPii