Ylioppilaskirjoituksiin voi valmistautua niin monella tavoin ūüėä

Jännittääkö yo-kirjoitukset?

Syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat parhaillaan käynnissä. Ne koskevat vahvasti myös meidän perhettä, sillä esikko kirjoittaa tänä syksynä ylioppilaaksi. Neitokaisen syksyn urakoinnista on ohi englanti ja jäljellä ovat biologia ja matematiikka.

Hirveästi ei esikoinen ole paineita kirjoituksista ottanut. Jossakin vaiheessa olen kysynyt, miten lukeminen sujuu. Pieni kylmä henkäys kävi kuitenkin sydämen kohdalla, kun hän viime viikolla totesi, että biologiasta on vielä kaksi kirjaa lukematta. Tuossa vaiheessa aikaa bilsan kirjoituksiin oli reilu viikko.

Taustaksi kerrottakoon, että neito päätti bilsan kirjoittamisesta vasta tämän vuoden keväällä. Niin, ja hän oli lukenut kyseisestä aineesta vain yhden pakollisen kurssin. Että silleen. Tuosta noin vain hän päätti kiriä kevään, kesän ja alkusyksyn aikana normaalisti noin kolmen vuoden jaksolle riittävät ja jaetut lukion bilsan kurssit.

Voit arvata, että mieleni teki oikeasti karjua. Mitä ihmettä teit viime kesän? No hän teki kuuden päivän työviikkoja siivoojana. Niin, ja kuvitteli siinä sivussa ehtivänsä lukea kaikki bilsan kurssit ja päälle matikkaa ja enkkua. Ei siis ehtinyt.

Mutta, turha murehtia, kun p…. on jo housussa. Eli en avannut kitapurjeita. Sen sijaan nauroimme asialle makeasti. Tosiasiassa mieleni teki vähän jopa itkeä. Toisaalta en ole koskaan missään vaiheessa antanut lapsieni ymmärtää, että jokin olisi heille mahdotonta. Sillä kaikki on mahdollista, jos ihmisellä on riittävästi motivaatiota ja intohimoa tavoittelemaansa asiaan.

Nytkin neitokainen pänttää bilsaa. Kirjoitukset ovat perjantaina. Lisäksi päivät menevät koululla. Hän nimittäin on käynyt lukion pitkän matikan, mutta kirjoittaa lyhyen. Siihen on nyt sitten käytävä noita lyhyen kurssia. En ymmärrä ihan miksi, mutta sen verran ymmärrän, että tässä vaiheessa on turha edes yrittää ymmärtää…

Kaikki on mahdollista

Palatakseni tuohon ‚ÄĚmik√§√§n ei ole mahdotonta‚ÄĚ, tulee mieleen suomalainen vaatesuunnittelija Riikka Ik√§heimo. Nuori suunnittelija esiintyy pian Pariisin muotiviikoilla, jossa h√§n esittelee ensimm√§isen oman mallistonsa. Tuo ei sin√§ns√§ ole mik√§√§n uutinen. Iso juttu se on siksi, ett√§ viel√§ kahdeksan vuotta sitten t√§m√§ suunnittelija ei ollut edes koskenut ompelukoneeseen.

Mikään ei siis ole mahdotonta. Vaikka esikoiseni suhtautuu hieman skeptisesti menestykseensä bilsan kirjoituksissa, nostan hänelle hattua asenteesta. Siihen asenteeseen kuuluu oleellisesti se, ettei hän pelkää tehdä muutoksia, jos siltä tuntuu.

Joten, todellakin, sen sijaan, että olisin moittinut häntä siitä, että aloitti lukemisen liian myöhään, tai että laittoi kesätyöt lukemisen edelle, totesin: Voi olla, että et ole ihan kympin tyttö todistuksessa (ainakaan bilsassa), mutta se on varmaa, että sinä pärjäät elämässä, päätit tehdä mitä tahansa.

Meistä jokainen pärjää. Ja meistä jokaisen olisi hyvä saada se myös kuulla aika ajoin.

Tsemppi√§ kaikille ylioppilaskirjoituksiin p√§ntt√§√§ville ūüėä