Matkahaaveita

Haaveilu on ihanaa. Pieni pako todellisuudesta, yleensä jonnekkin valkohiekkaiselle rannalle ja turkoosin meren syleilyyn. Sellaisesta minä vuosia haaveilin ja ajattelin sen olevan mahdotonta, mutta onneksi unelmilla on tapana toteutua. Yleensä haaveiluni liittyvät matkailuun. Listailen paikkoja jonne olisi kiva mennä ja nähdä. Lähelle ja kauas. On pitkän tähtäimen "vielä minä joskus"-tyyppisiä haaveita ja sitten niitä helpommin saavutettavia. Haaveilen minä toki ihan konkreettisistakin asioista, mutta nykyään aina vain vähemmän. Niissäkin on päästy tavoitteeseen. On se vuosien haaveilun laukku, valaisin ja unelmien keittiö. Kun vaan jaksaa odottaa ja vähän tuupata ajatuksia tekojen puolelle, niin ne toteutuu.

Ohjeita Malediiveilla

Mutta ne matkahaaveet. Päätin listata ne, koska silloinhan niillä on vielä varmempi todennäköisyys toteutua. Siispä tässä muutama, joiden toivon toteutuvan ennemmin tai myöhemmin. Sellaisia, jotka ovat kaihertaneet jo kauan. Lähellä ja kaukaa. Osa ihan lähellä toteutumistaan, osa saa odottaa vielä hetken aikaa. Melkein kaikkia kohteita yhdistää luonto ja meri. Ne ovat minulle asioita jotka rauhoittavat ja parhaimmillaan saavat hengen salpautumaan. Joskus kun miettii hetkiä, jolloin on ollut onnellisimmillaan, niin niitäkin hetkiä yhdistää meri. Ne on jääneet niin syvälle sieluun, että kun laitan silmät kiinni, niin tunnen olevani juurikin noissa paikoissa ja muistan sen huikaisevan tunteen. Sen tunteen kun oivaltaa, että nyt on hyvä.

New York <3

Venetsia 

Ehdottomasti talvella, silloin kun talvinen aurinko valaisee kujat ja kanaalit. On vähän kylmä, mutta lasillinen viiniä ja pasta-annos lämmittää mukavasti pienessä baarissa kujan varrella. Pitkä viikonloppu tuossa lumotussa kaupungissa. Silloin kun suurin osa muista turisteita ei tunne tarvetta matkustaa sinne. 

Cadiz

Cadiz on tullut vastaan viime aikoina niin lehdissä, netissä kuin televisiossakin. Aina se putkahtaa jostain eteeni ja se on selkeä kehoitus universumilta, että mene hyvä ihminen sinne. Meri, aurinko ja espanjalainen kulttuuri. Kaupungin kauneus, ruoka ja rannat. Luulen, että se on paikka jossa olisin onnellinen.

Provence

Siitä lähtien kun luin Peter Maylen vuosi Provencessa, on tämä ollut haavelistalla. Itse asiassa joka kerta kun luen tuon kirjan, alan välittömästi suunnitella matkaa sinne. Sinällään jännä, että niin monesti ollaan loma vietetty ihan siinä naapurissa mutta sisämäähan tarpeeksi syvälle ei olla ehditty. Aika lähelle, muttei siltikään tarpeeksi. Tämä matka on mallia auto alle ja muutama kylä matkaohjelmaan. Ehkäpä ensi kesänä. 

Suomen Lappi

Kuusamo on pohjoisin paikka minne olen elämässäni tähän saakka päässyt. Ja se ei ole Lappia, ei lähelläkään. Sitä oikeaa Lappia tarkoitan. Haluan nähdä ne tunturit ja aavat maisemat. Porot ja järvet. Karun ja kauniin Lapin. 

Lofootit

Tämä haave kulkee käsi kädessä Lapin kanssa. Onhan ne siellä samalla suunnalla, joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Miksi? No maisemat tottakai. 

Bengskärin majakka

Syksyllä, kun myrskytuulet ujeltaa ja aallot murtuu rantakallioihin. Voisin hetken kuvitella olevani Myrskyluodon Maija odottelemassa Jannea kalastamasta. Tai ihan vaan joku kesäinen päivä. Yö majakalla on haave, joka toteutuessaan toteuttaa myös haaveeni kesäretkestä Hankoon. 

Cornwall

Olen suuri englantilaisten dekkareiden ystävä, joten mikä sopisikaan paremmin kuin englantilainen maalaismaisema, jylhiin kalliohin iskeytyvät aallot ja satumaisen kauniit maisemat. Vuorovesi ja pienet kylät. Doc Martin ja eriskummalliset asukkaat.

St Malo,Bretagne

Käytiin muutama vuosi sitten Bretagnessa, St Malossa ja se vei palan sydäntä. Sen karu kauneus, omalaatuiset bretonit ja varsinkin vuorovesi on jotain ihan mahtavaa. Tämä täytyy  kokea uudelleen. Ajankohta on syksy, silloin kun monimetriset aallot lyö aallonmurtajan yli pitkälle rantakadulle. Hotelli on tottakai juuri siitä samaiselta rantakadulta ja sen oleskeluhuoneesta katselen myrskyävää merta ja pimenevää yötä. 

Sisilia

Rakastan Italiaa, ihan sieltä etelästä pohjoiseen saakka.Sisiliassa olen käynyt pikku piipahduksella, lounaalla Messinassa. Mutta sitä ei kaiketi voi vielä laskea siihen, että autoilisi pitkin karun kaunista Sisiliaa. Rannat, pienet kylät, uskomattomat maisemat ja kielen mukanaan vievä ruoka. Komisario Montalbanoa seurasin lähinnä maisemien vuoksi ja Kummisetä ykkönen on lempielokuvani. Siinä on jo syytä lähteä.

Sveitsin Alpit

Sitten näitä once in a lifetime-kohteita, joiden toteutuminen saattaa viedä pitemmän aikaa. 

Seychellit

Valkoinen hiekka, turkoosi meri. Se riittää. 

Sansibar

Ks. edellinen.

Afrikan safari

Maisemat, eläimet, kulttuuri..ihan kokonaan eri maailma. Tottakai haaveena on nähdä the big five, mutta jo ajatus siitä, että heräisi aamukahville keskellä savannia on aika huikaiseva. 

Aitutaki

Aikanaan tärmäsin jossain blogissa saareen nimeltä Aitutaki ja ne kuvat ja kertomus vei sydämen. Tyynellä valtamerellä. sijaitseva atolli kuuluu Cookin saariin ja on nimetty yhdeksi maailman kauneimmista paikoista.Kristallinkirkas meri, valkoinen hiekka ja tuulessa huojuvat palmut. Rauhaa ja rakkautta kaikilta osin. Tämä on se unelmien unelma. 

Zürich

Takataskusta ( no oikeesti Finnairin apista) löytyy jo lentoliput Kööpenhaminaan ja Budapestiin, joten pieniä unelmia toteutetaan jo ihan pian. Ja parastahan näissä on aina se suunnittelu..hotelli, lähiravintolat ja must see-paikat. Marraskuun alussa suunnataan Kööpenhaminaan ja tiedossa on ainakin Tivoli-ilta ja herkullista ruokaa. 

Ps. Kirjoitin tämän ennen kuin IPCC:n ilmastoraportti julkaistiin. Täytyy kyllä sanoa, että se avasi silmäni sille tosiasialle, että lentäminen on suuri synti ilmastoa kohtaan ja ihan varmasti tulen kokemaan omatunnontuskia joka kerta kun lennän huvikseni jonnekkin. Silti, en minä matkustamista aio lopettaa. Todennäköisesti se omalla kohdalla tarkoittaa sitä, että ihan ne lyhyet reissut jää unholaan ja kotimaan matkailu nousee suurempaan arvoon. Myös lentojen kompensointi tulee vaihtoehdoksi. 

St Paul de Vence, Etelä-Ranska
Sacre Coeur, Pariisi
Jersey
Edinburgh
Pisa
Maranola, Cinque Terre, Italia