Procida - mielenrauhaa ja pastellisia taloja

Caprilta suuntasimme Procidan saarelle. Se on pienin ja tuntemattomin Napolinlahden saarista vaikka lauttamatka sinne kestää vain 40 minuuttia. Ja hyvä näin, koska siellä jos missä pystyt heittämään totaalisen raukean lomavaihteen päälle. 

Corricellan satama

Procida on pikkuruinen saari, neljä kilometriä pitkä ja kaksi leveä. Suurempi yleisö saattaa tunnistaa sen Il Postino- ja Lahjakas Herra Ripleyn kuvauspaikkana, muutoin se onkin jäänyt Napolinlahden kätketyksi jalokiveksi eli turistilaumat ja kalliit hinnat loistavat poissaolollaan. Se on saari, jossa perinteinen italialainen elämänmeno on vielä hyvinkin käsinkosketeltava. Pastelliset ja vähän ränsistyneet talot, kapeat kujat ja askareisiinsa kiiruhtavat paikalliset. Hurjaa vauhtia kiitävät skootterit, saalistaan perkaavat kalastajat ja parvekkeella kukkiaan kastelevat mummot. Unohtamatta miestenkerhoa, joka kokoontuu iltaisin Corricellan satamassa juttelemassa niitä näitä. Moni piipahtaa täällä päiväretkellä naapurisaarilta, mutta suosittelen muutaman yön pysähdystä. Yhdessä päivässä tämän saaren sisimpään ei vielä pääse kiinni, parin päivän jälkeen olet jo korviasi myöten rakastunut. 

Marina Granden satama

Lautta pysähtyy Marina Grandeen, eli saaren isompaan satamaan. Jo siinä laiturilla pääset aistimaan palasen saaren viehätystä. Pastellitalot, italialainen liikenne ja taivaalta porottava aurinko. Tekee mieli kaivaa kamera välittömästi laukusta. Toinen saaren satamista, Corricella, on se syy jonka vuoksi saarelle tullaan. Se on täydellisen idyllinen kaistale rantaa, veneitä ja toisiinsa nojailevia taloja, jotka nousevat pitkin rinnettä. Iltaisin se kutsuu pasteeraamaan pitkin venerivistöä, istahtamaan aperitiiville ja niin..nauttimaan siitä italialaisesta elämänmenosta. Pääosin satamassa tapaa paikallisia, sieltä täältä voit bongata muitakin turisteja. Mutta et liikaa.

Procidan lomailun aktiviteetit ovat aika rajalliset. Aika kuluu rannalla, niitä saarelta löytyy useapi ja kaikki kävelymatkan päässä. Saarelta löytyy myös toimiva bussiverkosto, joten jos kävely ei kiinnosta, niin hyppää bussiin. Varsinaisia nähtävyyksiä tai pakollisia museoita täältä ei löydy, mutta siihenpä juurikin perustuu sen maine täydellisenä lomakohteena. Rentoutumaanhan sinne mennään.  Saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsee Terra Murata, näköalapaikka ja saaren historiallinen keskus, josta voi ihailla kaunista Corricellan satamaa. Täältä löytyy myös vanha luostari. Terra Muratalle kävellessä ohittaa piazzan, jolta löytyy mm.kirkko, "Santa Maria delle Grazie". Lisäksi kujia mittailessa kannattaa piipahtaa katsomassa Casale Vascello, eli tyypilliseen välimerelliseen tyyliin rakennettu kortteli. Tämäkin löytyy Terra Muratalle jotavan matkan varrelta.

Casale Vascello

Saarelta löytyy muutama hotelli, sekä erilaisia b&b-majoituksia. Meidän majapaikkamme oli täydellisen hurmaava B&B Piccolo Bed, joka ansaitsee täyden kympin vieraanvaraisuudestaan ja teki lomastamme Procidalla täydellisen. Omistajapariskunta Michele ja Vincenzina pyörittävät kolmen huoneen majataloaan täydella antaumuksellaan kauniin puutarhan ja sitruunapuiden varjossa. Loistavan  puhtaat ja remontoidut huoneet, paras aamiainen ikinä ( rouva leipoi ja paistoi aamiaselle itse kaikki tarjottavat, noin 20 eri laatua) ja pienet yllätykset, niinkuin hedelmät ja leivonnaiset huoneessa..voiko enää muuta vaatia. Kielimuuri oli melkoinen Vincenzinan puhuessa ainoastaan italiaa ja Michelen vaatimaton englannin taito, mutta se ei haitannut. Tämä oli vähän niinkuin mummolassa olisi ollut...kaikkia herkkuja ja ihana nonna tuputtamassa vielä yhtä sitruunaviineriä aamiaisen päälle. Voihan ihanuus. Michele lisäksi näytti meille saaren ajeluttamalla ympäriinsä ja vielä ennen lauttaan hyppäämistämmekin käytiin Terra Muratan näköalapaikalla. Että emme unohtaisi saaren kauneutta. Todennäköisesti emme, koska vakaa aikomus on palata!

Tavatessamme Michele antoi meille yhden vinkin lomaamme varten ja se oli "just relax". Ja kuinka hyvä neuvo se olikaan. Minäkin annan yhden vinkin. Tai oikeastaan ehdotuksen päiväohjelmaksi. 

Herää hyvin nukutun yön jälkeen. Syö tukeva aamupala. Laita uikkarit päälle, pakkaa rantakassi ja suunnista rannalle. Lue hyvää kirjaa, ota aurinkoa ja käy pulahtamassa noin seitsemän kertaa ( Procidan rannat ovat hienoa hiekkaa ja vesi on kirkasta). Pakkaa kassi ja kävele polttavan hiekan läpi ylös kaupunkiin. Istahda kahvilaan ja tilaa kylmä juoma. Käy leipomosta hyvä leipä ja kaupasta lisäksi oliiveja, juustoja ja viiniä. Syö kevyt lounas. Ota päiväunet. Herättyäsi venyttele raukeus pois, vaihda jotain kivaa päälle ja suunnista kohti satamaa. Saari on pieni, joten mene ensin vaikka Marina Grandeen ihmettelemään iltaelämää. Suuntaa sieltä Corricellan satamaan ja jatka samaa raukeaa istuskelua ja ihmisten seurailua. Piipahda piazzalla ja katsele kun lapset leikkivät. Syö, kun tulee nälkä. Ota myös jälkiruoka. Ihastele auringonlaskua ja kävele tummassa italian illassa takaisin majapaikkaan. Käy nukkumaan. Toista seuraavana päivänä. Ja sitä seuraavana.

Etsi joka ilta uusia kujia. Älä kiirehdi. Nauti elämästä. 

 Procida on siis kaikeea mitä täydelliseltä lomakohteelta voi odottaa. Siis jos sinulle riittää pitkät joutilaat päivät, autenttinen italialainen elämänmeno, postikorttimaisemat ja hyvä ruoka.Täälltä ei löydy vilkasta yöelämää, shoppailumahdollisuuksia tai turisti-infoa. Englanninkielentaitokin on vähän niin ja näin. Mutta siinä se viehätys onkin.

Jätimme Procidan sitruunapuut ja pastellitalot haikein mielin. Hyppäsimme lauttaan Vincenzinan eväspaketin kanssa ja suuntasimme kohti kuhisevaa Napolia mielessä ajatus, että tänne me vielä palaamme.