Remonttielämää

Kaksi viikkoa keittiöremonttia takana ja voiton puolella ollaan. Varovainen arvio oli, että viime perjantaina olisi kaikki ollut valmista, mutta koska aina löytyy pari muuttujaa, niin kaapistojen ovet saadaankin paikoilleen vasta huomenna. Mutta on vesihana, liesi ja uuni ja ne tekevät elämästä jo hippusen verran parempaa. Kun kaksi viikkoa syö mikroruokaa pahvilautasilta, niin kyllä itse väsätty jauhelihakastike maistui taivaalliselta. Varsinkin kun sen syö pahvilautasen ja muovihaarukan sijaan oikealta lautaselta, oikealla haarukalla. Elämän pieniä iloja. 

Muuten remontti on mennyt oikein mallikkaasti. Pieni takaisku löytyi lattiasta joka jouduttiinkin purkamaan kokonaan, mutta muuten kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan. Aikataulu on pitänyt ja hitaasti mutta varmasti unelmien keittiö rakentui pala palalta. 

Elämä remontin keskellä ei ole esteetikon unelma. Se on ahdistavaa, mutta sen kanssa oppii elämään. Kun koti, jossa kaikki tavarat on paikoillaan ja pöydällä tuoreita kukkia muuttuu yht´äkkiä kaaokseksi on siinä hetki sulattelemista. Työhuone vuorattiin muuttolaatikoilla ja vierashuoneeseen rakennettiin väliaikainen keittiö. Yläkerran lattian peitti pahvit ja kaikki tasot pursusivat työpiirrustuksia, työkaluja, ruuvirasioita ja tyhjiä pahvimukeja. Keittiön pöydälle raivattiin ipadin ja kahvimukin kokoinen tila, että että aamupala saatiin syötyä. Illalliset nautittiin sohvalla lerppuvalta pahvilautaselta muovihaarukalla. Ja se pöly ja sotku..kaksi viikkoa kotona käveltiin kengät jalassa, koska..no se pöly.  

Oikeastaan mitään kotihommia ei pystynyt tai viitsinyt tehdä. Illalla kotiintullessa ihastelin hetken työn tuloksia, sitten koirat ulos ja mikro pörisemään. Nukkumaankin tuli mentyä aikaisin, koska ei vaan jaksanut katsella sitä kaaosta. Ainoa mikä piristi mieltä oli ajatus siitä, että ihan kohta tämä olisi ohi. 

Positiiviset puolet remontin keskellä asumisessa? No onhan niitä.

Tiskiä ei tule, koska kertsit.  Kaksi viikkoa saa elää vähän niinkuin pellossa kodinhoidolllisesti. Aika vapauttavaa. Paino on tippunut, koska osa  mikroaterioista oli vaan korvattava rahkalla ja aamupala nutrilett-pirtelöllä. Huomasin, että osa mikroaterioista ( varsinkin ne thai- ja indonesialaishommelit ) maistuu oikeasti hyvälle.

 Nyt on edessä vielä vähän perusteellisempi siivous ja tavaroiden laittaminen paikoilleen. Pientä konmaritustahan se varmasti vaatii, koska uudessa keittiössämme ei ole yläkaappeja ja tavaraa on etten sanoisi riittävästi. Ohjenuorana lienee less is more-ajattelu ja vaan ne lempparit jää. 

No se keittiö sitten..se on ihana. Kaiken kärsimyksen arvoinen. Palataanpa siihen tarkemmin, kunhan se on kokonaan valmis.