Koskee, pakottaa, kolottaa, oi miten ihanaa

...tuumasi joogaaja kun 5 viikon tauon jälkeen joomamatolle astui.

En ymmärrä mikä siinä on, että kesälomalla jooga aina unohtuu. Ja sitten kun arki koittaa, alkaa nurkassa pölyttynyt matto taas huudella kutsuvasti.

Olen toki liikkunut lomallakin. Ja venytellytkin. Mutta jooga tuntuu eri paikoissa. Eri tavalla. Ei vain fyysisesti.

Tänään sain aikaiseksi ottaa maton esille ja levittää sen lattialle. Tein vain lyhyen harjoituksen, mutta luulen, että olen silti huomenna kipeä. Sen verran mojovalta tuntui alusta saakka.

Heti harjoituksen alussa huomasin, että olkapäät ja lapaluut ovat ihan jumissa. Kaikki kiertoliikkeet tuntuivat selässä ja kyljissä. Lootusasentoon en edes yrittänyt vängätä itseäni. Mieli harhaili ja oli vaikea keskittyä.

Jotkut liikkeet sattuivat enemmän, jotkut vähemmän. Se oli tuskainen 45 minuuttinen.

Mutta nyt tuntuu taivaalliselta. Hengitys kulkee vapaammin. Olo on kevyempi ja rennompi. 

Juuri siksi tarvitsen joogaa.

astangajooga hyppy
Hyppy istumaan. Kuva on viime keväältä Padma Shala -joogasalilta. Kuva: Jouni Ikonen

Harjoituksen ei tarvitse olla aina pitkä, muutama auringontervehdyskin riittää. Siihen kuluu siis päivästä vain kymmenen minuuttia. 

Miksi sitten unohdin joogan kesäloman ajaksi. En tiedä. Ehkä olo oli vähemmän stressaantunut, enkä tarvinnut joogaa. Tai sitten vaan lomalla rutiinit unohtuvat kun säännöllistä rytmiä ei ole.

Mutta olen iloinen, että löysin taas matolle.

Tiryam-Mukha Eka-Pada Paschimottanasana
Tiryam-Mukha Eka-Pada Paschimottanasana. Kuva: Jouni Ikonen

Olen luottavainen sen suhteen, että jooga tulee taas säännölliseksi osaksi arkeani. Kunhan saan arjen rullaamaan. Ja saan aikaiseksi kammeta itseni viikkotunneille Maaritin tunnelmalliselle salille. Siihen saakka voin tutustua uudelleen joogamattooni, harjoitukseen ja itseeni kotona.

Astangajooga

Joogaa on montaa eri lajia. On mm. hathajoogaa, rauhallista yinjoogaa sekä dynaamista astangajoogaa. Itse olen päätynyt astangan pariin. Ensimmäisen alkeiskurssin kävin jo reilu 10 vuotta sitten Anne Nuotion opastuksessa Porvoossa.

Sen jälkeen astanga on ollut mukana elämässäni jollain tasolla. Välillä on ollut taukoja. Useamman vuodenkin mittaisia. Mutta olen aina löytänyt takaisin matolle. Olen kokeillut muitakin joogalajeja, mutta astanga tuntuu omimmalta.

Astangassa minua viehättää sen fyysisyys ja rytmi. Ja se, että siinä pääsee koettelemaan omia rajojaan. Niin fyysisiä kuin henkisiäkin. Monen asanat (eli asennot) voivat aluksi tuntua mahdottomilta, pelottaviltakin. Mutta kun harjoittelee, ja vielä vaan harjoittelee, niin ne eivät enää tunnukaan niin vaikeilta tai saavuttamattomilta. Kroppa ja mieli alkaa antaa periksi. Samalla tulee työstäneeksi omaa pääkoppaansa. Aina se ei ole helppoa tai mukavaa, mutta ehdottomasti se on sen arvoista.

Haluatko kokeilla astangaa? Nyt syksyllä alkeiskursseja on varmaan monilla joogasaleilla. Suosittelen aloittamaan astangan ohjatusti. Ja sellaisella salilla, jossa on asiaan kokenut joogaopettaja. Kannattaa etsiä niin kauan, että löytää sellaisen salin jossa viihtyy. Ja sellaisen opettajan, johon luottaa. 

Joogan voi aloittaa kuka vaan. Juuri siinä kunnossa kun sillä hetkellä on. Ei tarvitse olla hyväkuntoinen tai hoikka. Jooga sopii ihan kaikille. Se sopii myös muiden harrastusten tueksi. Riittää, että pystyy astumaan joogamatolle. 

Joogasalille tullessa kannattaa jättää ennakkoluulot ja uskomukset ovelle. Ovata ovi avoimin mielin. Ei sitä koskaan tiedä. Se saattaa vaikka muuttaa jotain sinussa. Kokeile.