mikä on elämässä kaunista?

Mieleni tulee melkein hulluksi, kun tajuan kuinka monta eri väristä auringonlaskua ja -nousua miulta on näkemättä. Nuo värjäymät säväyttävät, laittavat ajatukset äänettömälle ja auttavat arvostamaan luontoa.

Luonto on asia, johon emme voi itse vaikuttaa mitenkään. Ehkä juuri siksi siellä liikkuminen tuntuu rauhoittavalta - ei ole mitään, minkä voisin korjata, sillä luonto elää omaa elämäänsä, johon ei voi puuttua. Voin laskea käteni ja vain puhtaasti olla.

Luonto antaa pysyvyyden tunnetta

Jokainen kerta kun näen erilaisen taivaanvärjäymän auringon laskiessa horisontin taakse, mietin, etten halua ikinä unohtaa näkyä. Nämä värit antavat inspiraatiota ja rauhoittavat mieltä monella tapaa.

Vaikka unohdakin aina jossain vaiheessa kaikki näkemäni auringonsäteet, niin päähäni on muodostunut selkeä mielikuva siitä kauneudesta ja sen tuottamista ajatuksista ja tunteista. Kuva ei välttämättä ole tarkka, mutta sen verran selkeä, että voin sanoa olevani kokemusta rikkaampi.

Muistojen hälventyessä tiedän myös, että näitä näkyjä saan vielä nähdä, kunhan ne itselleni sallin. Luonnon kiertokulku ei lähde mihinkään. Voin lähteä jahtaamaan upeimpia auringonliikkeitä ulkomaille, herätä aikaisin ja valvoa niin pitkään kuin tarvitsee.

Ja aina voin ottaa kuvan, jonka avulla pystyn palaamaan hetkeen.

Muistot hälvenevät, mutta jättävät jälkiä

Linkitän ajatukseni auringonlaskuista käsitykseeni muistoista. Noiden auringonsäteiden näkeminen, niiden mieleenpainaminen ja muistijäljen hiljainen hiipuminen on verrannollinen muistojen säilymiseen.

Vaikka unohtaisin, kuinka jotkut tapahtumat tarkasti menivät, niin tärkeimmistä hetkistä on jäänyt itseeni jälki sen kautta, millaisen tunnereaktion se on itsessäni aiheuttanut. Toisaalta on pelottavaa, että unohdamme asioita, hetkiä ja kokemuksia. Tietoinen mieli ei aina muista kaikkea ja se tuntuu joskus turhauttavalta.

Osa, oikeastaan melkein kaikki pysäyttävimmät ja vahvimmat muistijäljet jättäneet muistot jäävät tiedostamattomaan mieleemme. Aivot tallentavat kokemuksiamme ja juuri tiedostamattomasta mielestä kumpuavat muistot lisäävät monesti luovuuttamme, jos vain opimme kuuntelemaan intuitiotamme ja toimimaan flowtilassa. Juuri sieltä mielen perukoista voimme löytää suurimmat ideamme. Siksi myös mielen harjoittaminen ja sen hallinta on ratkaiseva taito elämässä.

Myös unien näkeminen on kiinnostavaa ja voisi olla hyödyllistä kerätä yöllisten seikkailujen kirjoa ylös ja kenties myös analysoida sitä. Unissa voimme kokea ajatuksemme joskus hyvinkin estottomasti ja mieli saattaa nostaa esille unohtuneita kokemuksia, ajatuksia ja haaveita. 

Ihminen on kaunis

Myös käyttäytymisemme on mielenkiintoinen monen summan lopputulos. Suhtaudumme asioihin joskus varauksella, jos alitajuntamme huomaa, että olemme kokeneet vastaanlaisen tilanteen ennenkin. Muistot ovat jättäneet meihin jäljen, ja ne muokkaavat toimintaamme jatkuvasti.

Jos haluaa elää ennakoluulottomasti, olisi hyvä laskea irti kaikista ennakko-oletuksista, rentoutua ja luottaa siihen, että asiat, jotka meidän on määrä kokea, tulevat meitä kohti.

Käytännössä olemme kaikkien näkemiemme auringonlaskujen ja kokemiemme tunteidemme yhtälö.

Ja mielestäni juuri se on tässä elämässä kaunista.