Bloggaajatapaaminen - ihanat naiset Lappeenrannassa

En yhtään tiennyt mitä odottaa, kun aloitin bloggaajana Starboxissa reilu kuukausi sitten. Tekstini on laskettavissa vielä kahden käden sormin, mutta voitte uskoa, että jokaisesta näppäimistön painalluksen olen tehnyt suurella ilolla ja innostuksella. Eilen oli Starboxin bloggaajien ensimmäinen tapaaminen Lappeenrannassa, minulla oli kunnia olla mukana.

Paikalle saavuin tietenkin pari minuuttia myöhässä, kun en löytänyt tapaamispaikkaa ajoissa. Korkkarit kopisten hölkkäsin paikalle, samalla miettien, että miten ikinä löydän takaisin autolleni, kun kotiinlähdön aika koittaa... 

Ensimmäisenä tutustuimme Lappeenrannan IsoKristiinaan avattuun Marks & Spencer -myymälään, jossa saimme kattavan kertomuksen vaateketjun historiasta, sekä esittelyn tämän päivän trendeistä. Nyt tiedän, mihin menen poikani kanssa ostamaan sitä ensimmäistä pukua rippijuhlia varten ja itselle sukkahousuja, joihin ei tule silmäpakoja. Voitteko kuvitella, ei silmäpakoja!!

KIRSIkan kukkia -blogin Kiti seuraa esittelyä kesän trendeistä
Marks & Spencerin värisuora <3
Upeaa asettelua!

Marks & Spencerin jälkeen oli vuorossa Emotion. Paikka, jossa olen kuin lapsi karkkikaupassa... Pyysin kanssasisariani pitämään minusta kiinni, jotta selviän ulos kaupasta mopon karkaamatta käsistä. Tunsin hihassani Kitin napakan otteen.

Emotionissa
Oih ja voih!! <3

Selvittyäni pois kosmetiikan houkutuksista siirryimme Sokos Hotel Lappeen kokoustiloihin. Kaakon Viestinnän sisältöjohtaja Pekka Lakka kertoi meille bloggaajille kirjoittamisesta ja antoi paljon hyödyllistä tietoa. Mieleeni jäi erityisesti lause "Älä mieti kirjoittaessasi niitä ihmisiä, jotka eivät merkitse sinulle mitään". Juuri näinhän sen täytyy mennä, olin päässyt asian ytimeen.

Pääsimme kierrokselle hotelliin. Tästä oli auttamatta seurauksena se, että se on kesän aikana kyllä lähdettävä miehen kanssa hotellilomalle Lappeeseen. Eli palaan tähän myöhemmin. Seuraavana muutama kuva hotellista:

Uutta käytävää. Kuvitettu valokuvasuurennoksin.
Vuode kahdelle.
Rakastuin tähän valaisimeen.

Hotellikierroksen jälkeen verensokerit oli jo niin matalalla tasolla, että illallinen Trattoria Casassa tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen. Istuimme iltaa pitkän kaavan mukaan, kaikki bloggaajat saman pöydän ääressä. Seuraavaksi muutama kuva:

Bloggaajat pöydän ääressä
Hello, it's me!!
Ruokaa!

Aterioinnin jälkeen maha oli täynnä. Totesimme, että jälkiruokaa varten on olemassa oma mahalaukkunsa, joten ahneus vei voiton. Lopputuloksena tämä:

Suklaakakkua. Kuva kertoo kaiken.

Oli aika lähteä kotiin. Niin monta kokemusta rikkaampana, uusia tuttavia tavanneena. Jäin miettimään miten voikin olla niin mielettömän mukavia ihmisiä, kiitollinen olen.

Autokin löytyi sieltä parkkihallista. Kiltisti oli odottamassa siellä minne olin jättänytkin. Puhelimesta laitoin opastuksen päälle, eihän sitä maalainen suuresta kaupungista muuten kotiin osaa. Siitä huolimatta ajoin harhaan ja löysin itseni kauppakeskuksen roskalaatikoiden luota.

Kotimatkaan tuli yllättäviä viivytyksiä. Oli nimittäin niin upea auringonlasku ja usvaa maisemassa. Ei tällainen himokuvaaja itselleen minkään voi, oli pysähdyttävä kuvaamaan. Ja monta kertaa. Onneksi olin liikkeellä perheemme henkilöautolla, siinä on kattoikkuna. Sieltä käsin minä sitten kuvasin, etupenkillä seisten, ulos kattoikkunasta tähystellen. Oli ainakin turvallista, kun ei tielle tarvinnut nousta kävelemään. Onneksi kukaan ei nähnyt. Tällä kertaa olin tosielämän Mr. Bean.

Lopuksi kotimatkan kuvasatoa:

Sumuinen auringonlasku.
Oi mikä näky!
Villejä lupiineja
Suo sumun peitossa