Habitare 2017 - sisustuksen suloista lämpöä ja minun must have -päähänpinttymät

Pari viikkoa sitten oli Helsingin Messukeskuksessa Habitare -messut. Eipä ole tullut ennen käytyä ja ohi olisi nytkin livahtanut, jollei kaveri olisi niistä vinkkiä antanut. Kyseessä siis sisustusmessut, minulle hyvin ajankohtainen aihepiiri tällä hetkellä.

Matkan aikana ensimmäiset koettelemukset tulivat vastaan ennen kuin olin Kymenlaakson ulkopuolella. Tai no ei sieltä oikeasti mitään vastaan tullut, vaikka hetken niin pelkäsinkin ja ajattelin pian rysähtävän - moottoritiellä kun oltiin. Laitan tuonne loppuun linkin, jos kyseinen postaus meni aiemmin ohi.

Alkumatkan koettelemukset saivat vielä jatkoa, ennen kuin asian ytimeen pääsin. Täältä kaakonkulmalta on melkoisen suora ja hyvä reitti Messukeskukseen. Mutta kun piti ensin mennä Herttoniemeen työmaalle. Suuntavaistolla varustettu olisi toki sieltäkin löytänyt helposti perille, mutta kaltaiseni pienemmän kapasiteetin omaava ei osunut oikealle tielle edes navigaattorin avulla. Ajoin risteyksistä ohi monta kertaa. Kiroilin itsekseni ja häpesin. Viimein löysin kohteen, mutta en pysäköintialuetta, vaikka tiesin senkin olevan iso. Olin väärällä puolella rakennusta. Itku oli jo kurkunpäätä kutittelemassa. Viimein rohkenin ajaa siitä risteyksestä, jonka pelkäsin johdattavan aina vain kauemmas. Eikä mitä, juuri siitä pääsi perille...

Oli ihan pakko ottaa kuva, jonka avulla suunnistaisin autolleni messuilta tullessani. Samaa viisautta minusta ei löytynyt seuraavalla reissulla, jolloin sitten onnistuinkin hävittämään auton, joka ei edes ollut oma... Laitan siitäkin linkin tuonne loppuun, niin voitte todeta kuinka näppärä olen.

Mutta nyt siis sinne messuille. Muutamia kohteita, joista itse erityisesti pidin, esittelen enemmän, mutta muuten mennään enemmänkin kuvapainotteisesti. Minulle itselleni jäi vaikutelma, että syksyn sisustustrendi on nyt pehmeä ja lämmin, sävyiltään lempeän vaalea. Silmiini osui (ei yhtään kyllä yllätä) paljon vaaleanpunaista. Muutamia hankintoja tein ja pari juttua jäi kytemään pakko saada -fiiliksellä. Siitä yllätyin iloisesti, kuinka paljon näytteilleasettajissa oli suomalaisia kädentaitajia ja miten laaja valikoima oli. Ennakko-odotuksena minulla oli lähinnä sohvat, nojatuolit ja valaisimet, mutta siellähän oli paljon kaikkea muutakin.

Voi miten ihania, nämä ovat Lumisydämiä.

Tarja Ritari Designin Lumisydän, Lumienkeli ja Lumituikku veivät sydämeni. Niin ihania pörryköitä sisustukseen. Ja idea oli vallan mahtava - Lumi-tuotteissa käytetään luomuna kasvaneiden suomenlampaiden taljoja. Ihan kuten meillä ihmisillä hiuslaatu vaihtelee, niin sama se on lampaiden kanssa. Noista oikeasti pystyi näkemään jopa sen mitkä oli samasta lampaasta tehdyt. Ja löysin minä sieltä kohtalotoverinkin taljaa: luonnonkiharaan taipuvaista.

Tarja Ritari ja Lumisydämet.
Lumi -sarjaa.

Ostin itselleni ison Lumisydämen. Paikka sille on jo valmiina, kun vain malttaisi odottaa sitä hetkeä, että pääsen ripustamaan. Näytän teille sitten myöhemmin, kunhan unelma muuttuu ensin todeksi. Muutama päivä vielä.

Ilmakasveja näkyi useammallakin osastolla esillä. Nämä eivät kastelua kaipaa, pelkkä sumutus aika ajoin riittää.
Sama toimii leikkokukillakin.
Lisää pehmeyttä ja osaamista.

Satu Nisu Designin uskomattoman kekseliäät sisustustekstiilit olivat kyllä hienoja, jokainen oma uniikki kappaleensa.

Nordic Swan Living
Vaaleaa pehmeyttä.

Niin sitä vaaleanpunaista, sitä silmäni löysivät monestakin kohteesta. Enkä kärsinyt siitä yhtään.

Hobby Hallin samettinen Velvet-nojatuoli.
Miten minusta tuntuu, että jotain vaaleanpunaista on pakko saada omaankin kotiin?
Jostain syystä perheen miesväki ei ollut yhtään innoissaan, kun kerroin tästä upeasta Bobi-postilaatikosta. Japanissa tälle värille on markkinoita, kuten myös oranssille ja mintunvihreälle. Ehkä joskus vielä täällä Suomessakin tulemme näitä näkemään.

Se on aina mahtavaa, kun joku vanha ja perinteikäs yritys uudistuu niin, että säilyttää sen vanhan brändin, mutta saa siihen rinnalle jotain ihan uutta. Näin on tehnyt Havi ja mielestäni myös onnistunut siinä. Saanko esitellä: Havi´s.

Kaikki taatusti tietävät Havin valkoiset kruunukynttilät ja tuikkukynttilät alumiinikupeissaan. Rinnalle on tullut nyt Havi´s. Tämän brändin alta löytyy mm. huonetuoksuja, keittiöpyyhkeitä, patalappuja, servettejä, tuoksukynttilöitä, saippuoita ja voiteita. Kynttilöiden tuoksut eivät olleet liian voimakkaita, vaan juuri sellaisia kotiin taustalle sopivia.

Kurkistus jouluun <3

Joulu näkyi monella muullakin osastolla, mutta Lyhtytalo sai minut jumittumaan pitkäksi aikaa ihastelemään kaikkea kaunista.

Lyhtytalon tunnelmaa.
Ai että!!

Yksi minua kovasti kiinnostava sisustuksellinen seikka oli valaisimet. Ja niitä messuilla riitti ihan kivasti.

Slamp.
Etualalla iki-ihanat Lokki ja Kuplat, suunnittelijana Yki Nummi.
Tällainen Skannon hauska papukaijavalaisin olisi ihan hauska yksityiskohta ruokapöydän yläpuolella.

Oletteko koskaan kuulleet puisista tapeteista? En minäkään. Messuilla törmäsin sellaisiin, katsokaa:

Tämä seinä on puuta ja tehty kapeista rimoista.

Jukola Industries valmistaa 3d-tapetteja suomalaisesta puusta. Pinnat saa valmiina asennuselementtinä tai irtopaneeleina, eikä hintakaan ole esteenä neliöhinnan ollessa varsin kohtuullinen. Kaupan päälle tulee vastustamattoman ihana puun tuoksu. Olohuoneeseen, eteiseen, makkariin.

Erilaisia malleja puupinnoista.

Ja voi mitä tauluja silmäni näkivätkään:

Jukka Rintalan teoksia.
Taiteilija itse.

Ihastelin Rintalan tauluja hyvän tovin ja keskustelin myös taiteilijan kanssa. Minulle tuli näistä se tunne, että minun on ihan pakko saada kotini seinälle oma Rintala roikkumaan. Sen tunteen iskiessa se on menoa, nimittäin rahan. Helsingin myymälässä olisi teoksia enemmänkin nähtävillä, onneksi mieheni ymmärtää minua ja minun päähänpinttymiä. Lupasi lähteä kanssani katsomaan niitä tauluja.

Olin jo pois lähdössä, kun huomasin Messukeskuksen pihassa erillisen, lasiseinäisen esittelykontin. Kyllä! Unelmieni valaisin oli löytynyt!! Katsokaa nyt:

Tanskalainen Copenhagenin höyhenvalaisin tulee meidänkin kotia sulostuttamaan. Eikä tarvitse lähteä Tanskaan asti hakemaan, niitä saa ihan Kotkastakin.

Katariina <3

Linkki menomatkan kauhuihin.
Linkki noloon tarinaan hävitetystä autosta.
Myös Keskipäivässä-blogin Karoliina kävi messuilla, hänen tekstin voit lukea täältä.