Joulu tuli - ja joulu meni. Vaan nyt se on vaaleanpunainen joulukuusikin nähty...

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan...

Joulu tuli siitäkin huolimatta, vaikka niin kovin stressasin lahjojen ynnä muiden käytännön asioiden kanssa. Sitä päättää joka vuosi, että tämä on se joulu, jolloin hoidan ajoissa kaiken ja ostan lahjatkin jo joulukuun alkuun mennessä. Ei ollut tämäkään se vuosi. Ei mikään yllätys.

Joulu tuli, vaikka lanttulaatkossa oli kökkyröitä. Olin päättänyt helpottaa urakkaa ja ostaa kaupasta valmiit lanttu- ja porkkanasoseet, kas kun niissä ei ole perunatärkkelystä kummoisempia lisäaineita. Liian myöhään huomasin, että se lanttusose ei niin sosetta ollutkaan. Ja porkkanalaatikostakin unohtui kananmuna pois.

Joulu tuli, vaikka sairastuin oksennustautiin pari viikkoa ennen aattoa ja olin aivan varma, että nyt menee kaikki pieleen. Jokainen voi kuvitella minkälainen rumba on, kun suurperhe sairastaa. Onneksi meillä on kolme vessaa eikä pahin kauhukuvani edes toteutunut.

Joulu tuli, vaikka tekemäni kotikalja näytti käymisvaiheessa aivan kiljulta. Tai mistä minä kiljun ulkonäköä tiedän, mutta luulen ainakin. Olin nimittäin ajatellut helpottaa hommaa ja maltaiden sijaan kokeilin kotikaljauutetta. Hiivaa laitoin ohjeen mukaan, mutta lopputulos oli aikamoinen. Valmis kalja maistui lopulta vetiseltä ja siitä puuttui potku kokonaan.

Joulu tuli niin kauniin valkoisena ja rauhallisena.

Minun lempipaikkani <3
Pitäähän joulukoristeissa myös korkokenkä olla...
...sekä kuplavolkkari.
Kuistista tuli jouluhuone. Riviera Maisonin jouluinen huonetuoksu ei kamalasti kättentaputuksia ole saanut, mutta minä tykkään.
Jouluruusun herkkää kauneutta. Tämän voisi keväällä laittaa kukkapenkkiin, jos sen saisi hengissä kestämään siihen asti. Minä en ole kertaakaan onnistunut...

Monesti joulun aikaan iskee se tunne, että on saatava jotain uutta. Yleensä ne on olleet jouluvaloja. Joitain vuosia sitten minulle tuli päähänpinttymä valkoisesta tekokuusesta. Silloin ne eivät olleet muodissa ja onnistuin omani löytämään pienen kivijalkamyymälän verkkokaupasta. Pari vuotta olen kaihoisasti katsellut mustia olkipukkeja, mutta vielä ovat kauppaan jääneet. Mutta oli se yksi ylitsepääsemätön pakkosaada-juttu tällekin vuodelle - nimittäin vaaleanpunainen joulukuusi!

Ja kun joku juttu on pakko saada, niin minähän etsin sen sitten käsiini. Googlehaku johti Clas Ohlsonin verkkosivuille. Siellä se oli, täydellinen kuusi ja täydellisessä värissä. Kotkan myymälä näytti nollaa, verkkokaupassa pääsin kuusen kanssa kassalle asti ja hups - saatavuus nolla. Jännityksellä selasin myymälöitä, että kuinka kauas sitä pitäisikään kuusenhakureissulle lähteä. Onneksi Kouvolasta löytyi.

No onhan se hieno! Minun vaaleanpunainen ihanuus pääsi yläkertaan toimistopöydän viereen.

Jouluna söin niin, että mieleeni tulivat nämä Juicen joululaulun sanat: "kun loppuu aatto ja alkaa yö, niin ihminen on sitä mitä hän syö..." Jouluruokaa ja suklaata perinteisesti ähkyyn asti. Vaakaan en ole uskaltanut mennä, eikä ole tarvinnutkaan. Nimittäin minä muutin Kotkaan, mutta henkilövaakani ei.

Jouluna olin perheeni kanssa. Koko porukka koossa kaikki joulunpyhät. Ei soinut puhelin.

Jouluna myrkytin perheeni kynttilöillä. Vaarallisia ovat kuulemma, eikä saisi poltaa kuin kerran viikossa ja tunnin vai miten se oli. No minä poltin joka päivä ja monta tuntia. Ihanan tunnelmallista.

Jouluna lepäsin. Parhaimmillaan nukuin kolmet pienet päiväunet, mutta todella sen tarpeessa olin

Jouluna saunoin joka päivä, parhaana päivänä kaksikin kertaa. Pihasaunaa, paljua. Eikä kiirettä mihinkään.

Jouluna luin kirjaa. Joulupukki toi Michelle Obaman Minun tarina -kirjan. En edes muista milloin viimeksi kädessäni olisi naistenlehteä tuhdimpaa tavaraa ollut. Oli ihanaa rojahtaa vuoteelle ja antaa kirjan viedä mennessään. Kesken se vielä on, sivuja on yli 500 enkä ole vielä puolessa välissä edes. Hyvä kirja, voin suositella.

Niin se joulu taas meni. Puoli vuotta eteenpäin ja juhannuskin on ohi.

Katariina <3

PS. Valkoisen ja vaaleanpunaisen tekokuusen lisäksi meillä on myös ihan aitokin kuusi. Se on paraatipaikalla olohuoneessa aina loppiaiseen asti.