Juhannuksen kevyt kesätuuli...

Juhannus on taputeltu, nyt voikin alkaa odottaa joulua. Tätä kirjoittaessa nimittäin jouluun on tasan puoli vuotta. Ja koska aika tuntuu menevän nopeasti eikä vuorokaudessa meinaa tunnit riittää, tarkoittaa se siis sitä, että joulu on jo ovella.

Mutta ennen kuin aloitetaan jouluvalmistelut, kurkistetaan juhannuksen kännykkäkuviin. Jokainen taisi huomata, että tuuli niin perusteellisen kovasti. Ensimmäisen kerran ikinä oli pakko siirtää lipunnosto juhannuspäivään. Kyllä se siniristilippu aattonakin tangossa kävi, mutta piti hyvin nopeasti hilata takaisin alas. Näytti uhkaavasti siltä, että katkeaa koko tanko...

Juhannusaaton tuulitukka.
Liputusta juhannuspäivänä.
Sininen ja valkoinen.

Tämä juhannus oli poikkeuksellinen myös siltä osin, että minä en leiponut yhtään mitään. Ei ollut aikaa eikä voimavaroja. Onneksi kaupasta saa valmista. Eikä se ollut ollenkaan huono idea, löysin nimittäin Prismasta hyllytolkulla paikallisen leipomon, Galetten, tuotteita.

Suklaakakku, joka miltei suli suussa.
Mökkielämän vähemmän mukavia hommia - käsitiski.

Juhannuspäivänä tapahtui lisää poikkeuksellisia asioita - minä en meikannut. Ja se, jos mikä on harvinaista. Saunassa tuli käytyä useammankin kerran ja lopulta joutenolo alkoi jo käydä työstä.

Ilmeisesti minun sukkia ei huomattu, koska skumpan sijaan sain oluttölkin käteeni.
Rantahiekassa tossut ovat mitä parhaimmat kiidättimet.
Golgatan tunnelmaa... Meri kuljettaa mukanaan kaikenlaista tavaraa. Pääosin muoviroskaa, mutta joskus jotain muutakin.

Ja niinhän siinä kävi, että kun koko juhannuksen ajan oli tuullut ja välillä myös vesiä vihmonut, niin juhannuspäivän iltana alkoi tyyntyä...

Auringonlasku.

Ja sunnuntaiaamu valkenikin sitten tyynenä ja tuulettomana, heti huomasi, että nyt on lämmin päivä tulossa. Niinpä tietenkin, koska kotiinlähtö oli tosiasia...

Peilityyni meri.

Sitä ollaan taas syksyä kohti menossa. Mutta vietetään nyt kuitenkin kesä ensin, päivä kerrallaan, hetkessä eläen.

Katariina <3