"Juhannusruusut kukkivat kesäyön auringon aikaan..."

Otsikon sanat kuuluvat Erkki Junkkarisen Juhannusruusut -kappaleeseen, jolla taitaa olla ikää yhtä paljon kuin allekirjoittaneella. Kappale on tehty silloin, kun juhannusruusut vielä kukkivat juhannuksen aikaan. Nythän kukinta oli jo alkukuusta - eikä juhannuskaan ole enää entisellä paikallaan. Maailma muuttuu.

Tänään on juhannusaatto. Sen toteamiseen ei kalenteria tarvita, riittää, että vilkaisee ikkunasta ulos. Hellemekot voi jättää kaappiin, parempi on laittaa villasukat jalkaan ja lämmintä päälle. Pääsee paremmin tunnelmaan, jos hampaat eivät niin kalise. Kesä meni jo, se oli silloin toukokuussa. Tosin tällä hetkellä täällä Kotkassa paistaa aurinko, mutta tilanteet muuttuvat nopeasti Suomen suvessa.

Lapsuuden kesien kohokohta oli juhannus. Siihen liittyi aina teltan kasaaminen kotipihalle ja iso pussi karkkia. Se oli silloin, kun karkit ostettiin kappaleittain kioskilta. Siellä kärsivällisen setä tai täti ne tiputteli yksi kerrallaan pussiin pienen asiakkaan tökkiessä sormella ikkunaan: "Noita tosta markalla, sitte noita tuosta ja sitte noita..." Minun lapsuudessani pienet karkit maksoivat kymmenen penniä ja isommat kaksikymmentä penniä kappaleelta.

Lapsuuden juhannuksina ei koskaan satanut ja aina oli lämmintä. Yöllä oli valoisaa ja linnut lauloivat. Voihan se tosin olla, että aika on kullannut muistot ja silloinkin on sadetta pidelty. Pääasia kuitenkin, että muistot ovat lämpimiä.

Hyvää juhannusta sinulle, missä ikinä sitä vietätkin. Oli sää mikä tahansa ja vaikka hyttyset kuinka söisivät, niin tämä on kuitenkin niitä päiviä, joita vuosikymmenien kuluttua muistellaan saatesanoin "oli ne aikoja!"

Katariina <3