Kainaloita myöten viemärissä

Sain taas ilokseni tarttua viemärikuvausvehkeisiin, meillä on kuvattavaa Porvoon kohteessamme. Onneksi sentään ei satanut vettä, vaikka sää olikin syksyisen harmaa. Aamulla mietin, että laitanko jo talvikamppeet niskaan, mutta päädyin vielä kesäpukuun - villahousuilla ja -paidalla terästettynä. Kylmä siinä tuli kuitenkin, sormet ja varpaat kohmettuivat.

Hävittäjälentäjä vai viemärikuvaaja...?
Isännän kanssa yhdessä aherretaan <3

 Reilun parin tunnin vetämisen, työntämisen ja kyykkimisen jälkeen oli homma siltä kerralta valmis. Palelu ja nälkä oli jo sellaisissa lukemissa, että mäkkäri kutsui. Kyllä muutes maistuu hampurilainen hyvältä, kun päivän eka ateria venähtää melkein päivällisen paikalle...

Ja koska olin Porvoossa, niin ei sieltä voinut pois lähteä ilman että olisi vanhan kaupungin puolella kävellyt ja syksyisiä maisemia valokuvannut. En tiedä mikä minun pääni sotki, hampurilainen vai jälkkärijäätelö, mutta niin siinä kävi, että mäkkäriltä lähtiessä eksyin. Matkaahan siitä ei ollut keskustaan kuin reilu kilometri, mutta jos on vaihtoehtona kääntyä kahteen eri suuntaan, niin tällaisella olemattomalla suuntavaistolla varustettu nainen takuuvarmasti valitsee juuri sen väärän reitin. Kyllähän sitä jo puolessa tunnissa ehtii unohtaa kummasta suunnasta saapui.

Löytyihän se oikea kohde muutaman harhaanajon jälkeen...

Siellä minä sitten viipotin historiallisessa Porvoossa likaiset Dimexit päällä, kamera kaulassa. Olin niin keskittynyt ja innoissani, kuten aina kuvatessani, että tyystin unohdin oman ulkomuotoni. Välillä havahduin siihen, että joku tuijotti. Huomiovaatteet herättivät huomiota. Taas.

Nyt niitä kuvia:

<3

On Porvoossa myöskin toinen juttu, mitä ilman sieltä ei ole poistumista. Nimittäin Brunberg. Tehtaanmyymälän lisäksi tällä porvoolaisella makeistehtaalla on myymälä myös vanhassa kaupungissa. Pitihän siellä ostoksilla käydä. Voi olla, että saattoi lähteä vähän lapasesta.

Laatikossa on sata suukkoa... Ja siihen vielä marmeladia ym. lisäksi. Ai miten niin lähti lapasesta?

Porvoo on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Kovasti jo odotan, että joulun aika valtaa kaupungin. Silloin sitä kuvattavaa taas riittää ja kamera laulaa.

Illalla kotona mies ohimennen mainitsi, että "ai niin, olishan siellä työmaan lähellä ollu sellainen kahvila, jossa on kaikenlaisia suklaajuttuja myynnissä..." OLISIKO!!??? Ai että harmitti, ei sitten muistanut minulle kertoa. Googlen suosiollisella avustuksella otin selvää mistä jäin paitsi. Cafe Cabriole, here I come!!! Nyt tiedän minne seuraavaksi menen kahville, kun Porvoossa vierailen. Voi olla, että tulee asiaa sille suunnalle hyvinkin pian.

Katariina <3