Maisematerapiaa - hetkellinen helpotus keljutukseen

Onko sinulla paikka johon menet silloin, kun pää kaipaa tuuletusta ja ajatukset selkeyttämistä? Minulla tällainen paikka on meren ranta. Ihan parhaimmillaan se ei ole näin keskellä talvea, kun on vain pelkkää jäätä ja valkoista silmänkantamattomiin. Kesäinen meren tuoksu, suolainen tuuli ja aaltojen väsymätön kohina ovat asioita, joita ehdottomasti tulisin kaipaamaan, jos en rannikkoseudulla asuisi.

Ei tosin kaikki ole pelkkää valkoista. Kun katsoo tarkkaan, niin näkyy siinä valkoisessakin erilaisia sävyjä ja auringon paistaessa varjot lankeavat sinisinä. Ihan kuin ihmisen arkinen elämä: jos et pysähdy katsomaan ja tuntemaan, valuu kaikki tasaisena massana aamusta iltaan ja illasta aamuun. Puuttuvat sävyt elämästä.

Tänään kävin etsimässä niitä sävyjä valkoisen keskeltä omassa mökkirannassa. Mikä ihana rauha ja hiljaisuus, tilaa ajatuksille. Ja tiedättekö, että aurinko lämmittää jo! Kevättä kohti siis väistämättä mennään. Kamera oli mukana, joten tässä jäätyneen meren kauneutta teillekin.

Aurinko tuo syvemmät varjot esille.

Puolituntinen rannalla teki ihmeitä. Ajatustoiminta ei tosin lakannut hetkeksikään, mutta mieli oli levollinen. Kotiin saapui rento nainen. Vaan ei se kauan kestänyt, arki heitti tiskirätillä naamaan melkoisen napakasti ja keljutus on taas tosiasia. Noh, elämä on... Ja tätä kirjoittaessa paloi vielä makaronit pohjaan, hienoa.

Katariina <3