Siellä missä sydän on...

Ajelin keskiviikkona työasioiden lennättämänä idän suuntaan eli Haminaan. Siitä toinen mokoma matkaa lisää ja olin Virojoella, entisessä kotipaikassa siis. Muuten ei olisi asiaa ollut, mutta pojan koulureppu oli jäänyt sinne, joten oli pieni pakko. Miten tuntuikin matka niin pitkältä? Ja mitä lähemmäs saavuin, sitä ankeammaksi fiilikset kävivät. Niinpä niin.

Hienoakin hienompi homokassi täynnä firman kansioita.

Se on niin, että koti on siellä missä sydän on. Niinhän se vanha sanontakin kuuluu. Minun sydämeni on siirtynyt Kotkaan, edes hippusta siitä ei ole matkan varrelle jäänyt, vaikka sisällään se toki kantaa paljon asioita ja ihmisiä. Kiva oli kuitenkin pyörähtää siellä entisessä lähikaupassa, pieni hetki täynnä kohtaamisia ja rakkaan ystävän tapaaminen ihan sattumalta. Ei onneksi käynyt kuten edelliskerralla: tuttava otti olkapäästä kiinni ja totesi "Näkeehän sinuakin vielä". Minä siihen iloisesti vastaamaan, että "Voi minä tulen pyörimään täällä vielä monet kerrat!" Eihän siinä muuten mitään, mutta kun tämä kohtaaminen tapahtui Alkossa...

Hiljainen on kylätie...

Kevyt oli kotiin ajella, mieli oli paljon parempi. Kotipihaan kaartaessani radiosta kuului, kun Anssi Kela lauloi:

"Ja mä kelaan, että kaikki taitaa olla kohdallaan
Mä taidan kuulua tänne"

Olen samaa mieltä.

Queen of Fucking Everything ;)

Katariina <3